Sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, talouspoliittisesti järjetön

Eilen julkaistu pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ensimmäinen budjetti on pitkälti sen mukainen, mitä keväällä hyväksyttiin kehyksissä ja täydennettiin hallitusneuvotteluissa. Valitettavasti budjetti ei sisällä korjauksia niihin keskeisiin ongelmiin ja suurimpiin virheisiin, joita olemme nostaneet esille.

Ohessa keskityn lähinnä muutamiin keskeisiin ongelmiin budjetissa. Vasemmisto tulee esittelemään oman laajemman vaihtoehdon budjettiesitykselle syksyllä sen jälkeen, kun budjetti on julkistettu yksityiskohtaisesti.

*

Suomen talous- ja työllisyystilanne on heikko. Valtion tehtävä olisi luoda kasvua ja työtä. Euroopassa on entistä voimakkaammin nähty, että tästä taantumasta ei nousta ilman elvytystä. Valtion ensi vuoden budjetti on kuitenkin kiristävä, ei elvyttävä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne on puhunut paljon elvytyksen puolesta, se on oikea linja. Valitettavasti tämä puhe ei näy budjetissa. Kokoomuksen kamreerilinja ja kurjistava politiikka on pikemminkin vallalla.

Kun Suomessa on mittava investointivelka ja työttömyysongelma, nyt olisi oikea aika lyhentää investointivelkaa rakentamalla ja kunnostamalla teitä ja raiteita sekä muun muassa homekouluja.

Budjetti on uutisoitu niin, että väylähankkeisiin tulisi lisää rahaa 68 miljoonaa euroa ja tämä olisi elvytystä. Tosiasia on kuitenkin se, että keväällä hyväksytyissä kehyksissä leikattiin 100 miljoonaa euroa raiteiden ja teiden kunnossapidosta. Eli tämän vuoden tasoon nähden teihin laitetaan 32 miljoonaa euroa vähemmän.

*

Toinen vastaava temppu on koulurahojen kohdalla. Hallitus kertoi ministeri Ville Niinistön suulla, että peruskouluihin tulee lisärahaa 35 miljoonaa euroa. Kehyksissä kuitenkin leikattiin peruskouluilta 57 miljoonaa euroa. Eli tämän vuoden tasoon nähden peruskoulut saavat 22 miljoonaa euroa vähemmän rahaa vaikka hallitus mainosti panostavansa koulutukseen.

Vasemmisto on pitkään ajanut oppivelvollisuusiän korottamista. Sillä estetään nuorten syrjäyttämistä yhteiskunnasta. Nykyisin esimerkiksi lukiokirjojen sisältöä ja sivunumeroita sotketaan jatkuvasti, jotta kierrättäminen olisi mahdotonta ja oppilaita voidaan rahastaa. Nyt siitäkin leikataan, vaikka osa leikkauksesta päätettiin palauttaa. On todella valitettavaa, että sosiaalidemokraatit antoivat periksi tässä tärkeässä uudistuksessa.

Suurin yksittäinen epäkohta budjetissa on eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksileikkaus. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisten asema heikkenee ensi vuonna. Kun muun muassa ruoka, lääkkeet ja asuminen kallistuvat, ei tätä korvata pienituloisille. Tämä merkitsee kaikkiaan arviolta yli 300 miljoonan euron aukkoa pienituloisten ostovoimaan. Se on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista ja heikentää palvelualojen työllisyyttä. Palvelualoilla on jo nyt nähty yt-neuvotteluja ja irtisanomisia, tilanne vain pahenee.

Kaikki ovat myöntäneet, että lapsilisän leikkaaminen on väärä ratkaisu. Miksi ihmeessä tätä ei korjattu vaan sitä yritetään paikata monimutkaisella verovähennysjärjestelmällä? Tavoite on ollut vähentää verovähennyksiä ja selkeyttää verotusta. Nyt lapsiperheiden tuet muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Riskinä on myös se, että kaikkein pienituloisimmat perheet kyllä kärsivät lapsilisäleikkauksesta, mutta eivät hyödy verovähennyksestä.

*

Rakennepaketin puolella suurin asia oli ”sote-raamin” asettaminen kunnille. Tämän tarkasta sisällöstä ei ole tietoa, hallitus alkaa sitä vasta valmistella. Alun perin rakennepaketissa purettiin kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kunnat voivat saada aikaan säästöjä, kun vaatimukset eivät ole yhtä tiukkoja kuin aikaisemmin.

”Sote-raamissa” tämä ajattelutapa on hylätty ja siitä tulee helposti ylhäältä annettu mekaaninen leikkuri, jolla hyvinvointipalveluja tullaan leikkaamaan.