Hallituksen tuettava Kreikkaa lainaehtojen muuttamisessa

Ranskalaiset ja saksalaiset pankit pelastettiin, mutta maksumiehiksi joutuivat tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset. Finanssikriisistä ja sitä seuranneesta reaalitalouden kriisistä joudumme me tavalliset suomalaiset kärsimään. Talous romahti eikä sitä ole saatu kasvuun.

Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on noin 320 000 työtöntä, laaja työttömyys on arviolta 450 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähentelee 100 000. Vuonna 2013 pelkkiä työttömyyskorvauksia maksettiin 4,2 miljardia euroa.

Tämä on johtanut leikkauksiin mm. kuntapalveluista, koulutuksesta ja myös perusturvasta, kun Stubbin hallitus päätti leikata eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksejä. Leikkaukset ovat myrkkyä taloudelle ja ostovoimalle, leikkauksista huolimatta Suomen velka on vain kasvanut.

Nyt on muutettava talouspolitiikan suuntaa elvyttävään, työllisyyttä parantavaan ja kestävää talouskasvua luovaan suuntaan.

*

Suomi ja suomalaiset eivät ole yksin kärsineet eurokriisin väärästä hoidosta, siitä että pankit ja finanssilaitokset laitettiin ihmisten edelle. Tästä kokoomuslaisesta leikkaavasta politiikasta on kärsinyt koko Eurooppa, kaikkein pahiten Kreikka ja kreikkalaiset.

Kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen kehui Kreikalle annettua ensimmäistä tukipakettia ”hyväksi bisnekseksi” valtiovarainministeri Jyrki Kataisen säestäessä, me Vasemmistossa sanoimme, että näitä rahoja tullaan tuskin näkemään.

Emme hyväksyneet Kreikan ykköspakettia, jossa pelastettiin ennen muuta ranskalaiset ja saksalaiset pankit. Emme myöskään hyväksyneet Irlannin tai Portugalin tukipaketteja. Missään näistä ei ollut sijoittajan vastuuta. Suuria voittoja korkeilla koroilla tehneet pankit ja finanssilaitokset pääsivät kuin koirat veräjästä, kun yksityiset lainat muutettiin julkisiksi veronmaksajien vastuulle.

Tämä oli suuri virhe.

Myöhemmin hyväksytyissä Kreikan kakkospaketissa ja Espanjan sekä Kyproksen tukipaketeissa oli Vasemmiston vaatimaa sijoittajan vastuuta. Kreikan kakkospaketissa toteutettiin yksityisille velkojille noin 50 prosentin sijoittajavastuu.

Vaikka hyväksyimme Kreikan kakkospaketin, pidimme sitä riittämättömänä, koska yksityisten sijoittajien veloista oli jo siirretty valtaosa julkisiksi Vanhasen sinivihreän hallituksen hyväksymässä ykköspaketissa.

*

Brittiläinen Jubilee Debt Campaign julkaisi tammikuun lopussa raportin, jonka mukaan Kreikan lainapaketeissa myönnetyistä rahoista reilusti alle 10 prosenttia päätyi Kreikkaan. Loput menivät holtittomasti maata lainottaneille pankeille.

Sen sijaan lainaehtoina olleet leikkaukset ovat iskeneet rajusti tavallisiin pieni- ja keskituloisiin kreikkalaisiin. Kreikassa miljoonat ihmiset ovat ilman julkista terveydenhoitoa, edes kaikki lapset ja raskaana olevat naiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Sadattuhannet ovat kodeissaan ilman sähköä ja sadattuhannet elävät ruokajakelun varassa. Eläkkeitä, palkkoja ja työehtoja on leikattu rajusti.

Työttömyys on lähes 30 prosenttia ja nuorisotyöttömyys yli 60 prosenttia. Arviolta jopa 250 000 nuorta on joutunut muuttamaan maasta työn ja opiskelujen perässä. Voidaan siis puhua oikeutetusti humanitaarisesta kriisistä. Tai romahtamisesta monilla mittareilla lähes kehitysmaan tasolle, kuten välikysymyksessä todetaan.

Leikkaukset ovat vain syventäneet Kreikan kriisiä, kun leikkaukset ovat vieneet mahdollisuudet talouden kasvulta ja ostovoiman puute työllisyydeltä. Kun Kreikan velan suhde BKT:hen oli kriisin alkaessa alle 110 prosenttia, on se rajuista leikkauksista huolimatta – tai pikemminkin juuri niiden takia – noussut jo lähes 180 prosenttiin BKT:stä.

*

Kreikassa järjestettiin puolitoista viikkoa sitten demokraattiset vaalit, joissa vasemmistolainen Syriza sai murskavoiton. Ihmiset halusivat lopun ns. troikan edellyttämälle leikkauspolitiikalle.

Tulos oli historiallinen. Sotilasdiktatuurin kukistumisesta lähtien 40 vuoden ajan maata hallinneet korruptoituneet kokoomuslainen Nea Demokratia ja sosiaalidemokraattinen Pasok äänestettiin ensimmäistä kertaa vallasta. Nämä kaksi puoluetta ovat ensisijaisesti syypäitä Kreikan ahdinkoon.

Syriza on luvannut puuttua humanitääriseen kriisiin ja aikoo laittaa korruption kuriin sekä uudistaa veronkantojärjestelmän. Kreikan omat miljardööri-oligarkit halutaan myös maksamaan veroja. Edellinen pääministeripuolue Nea Demokratia ei tätä tehnyt, mutta kuritti kyllä köyhiä.

Luulisi jokaisen suomalaisen puolueen ottavan ilolla vastaan Syrizan, joka on todenteolla puuttumassa korruptioon ja veronkiertoon.

*

Aivan kuten perussuomalaiset välikysymyksessään toteavat, on Kreikan velkataso kestämätön. Nobel-palkitut taloustieteilijät ja maailman johtavien yliopistojen professorit ovat sanoneet, ettei Kreikka selviä ilman lainojen leikkaamista tai uudelleen järjestämistä.

Tällä hetkellä Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Jánnis Varufákis kiertävät Euroopan pääkaupunkeja neuvottelemassa sellaisesta velkajärjestelystä, joka voisi tyydyttää muita euromaita ja toisaalta mahdollistaisi Kreikan nousun jaloilleen. Tällaisen ratkaisun löytämisessä myös Suomen hallituksen pitäisi olla aktiivinen.

Moralistisesti voidaan loputtomasti puhua siitä, pitääkö muiden maiden maksaa korruptoituneiden vanhojen valtapuolueiden aiheuttamasta kriisistä. Mutta rakentavampaa on katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, mikä on parasta Suomelle, Kreikalle ja koko Euroopalle.

Nyt tarvitaan velan ja leikkauslistojen suhteen ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, että Kreikka saa aikaan työllisyyttä ja talouskasvua. Näin maa pystyy maksamaan ison osan veloistaan takaisin. Tämä on myös suomalaisten tavallisten veronmaksajien etu.

Jos Kreikka ajettaisiin selvitystilaan ja ulos euroalueesta, ei se pystyisi maksamaan mitään velkojaan takaisin. Tämä tulisi kaikkein kalleimmaksi niin kreikkalaisille kuin suomalaisillekin.

Viimeksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on todennut, ettei Kreikan talous toivu, jos maan tiukkaa säästöohjelmaa ei helpoteta.

*

Koko Euroopassa on harjoitettu viimeisen seitsemän vuoden ajan kokoomuslaisten johdolla leikkauspolitiikkaa. Sen tuloksena työttömyys on vain kasvanut, talouskasvua ei ole saatu aikaan ja valtioiden velkasuhde on kasvanut.

Nyt on toisenlaisen vastuullisemman politiikan aika. Välikysymyksessä nostetaan aivan oikein esimerkiksi Islanti – ainoa kriisimaa, joka on noussut jaloilleen. Islanti ei suostunut pelastamaan pankkeja veronmaksajien rahoilla eikä hyväksynyt IMF:n vaatimia leikkauksia. Nyt Islannin talous on 2-3 prosentin kasvussa ja työttömyys on pudonnut 4-5 prosentin tienoille.

Ja kuka tämän oikean linjan pääarkkitehti Islannissa oli? Vasemmistoliittolainen valtiovarainministeri Steingrimur Sigfusson. Muualla Euroopassa on oikeistolaisella talouspolitiikalla ajauduttu yhä syvemmälle suohon, Islanti on noussut vastuullisella politiikalla.

Kreikan vaalitulos ei ole hyväksi vain kreikkalaisille, se voi olla käänne koko Euroopassa. Tavalliset suomalaiset tarvitsevat tätä käännettä. Vasemmisto ei ole yksin Suomessa tai Euroopassa vaatimassa toisenlaista vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Myös mm. IMF ja OECD sekä maailman arvostetut taloustieteilijät ovat esittäneet leikkausten sijaan työllisyyttä ja kasvua tukevaa elvytystä.

*

Edellä olevan perusteella esitän seuraavaa epäluottamuslausetta hallitukselle:

Hallituksen talouspolitiikka niin Suomessa kuin Kreikan suhteen ei tue talouden kasvua ja työllisyyden parantumista. Leikkausten sijaan tarvitaan elvytystä. Siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.