Hyvinvointivaltion tuho

Valtiovarainministeriön tänään julkaisema virkamiesraportti esittää tulevalla vaalikaudella peräti kuuden miljardin euron leikkauksia valtiolle ja kunnille. Jotta mittasuhteesta saa jonkinlaisen käsityksen, on kokoluokka 10 prosenttia valtion budjetista ja noin kaksi kertaa isompi, kuin mitä kuluneella nelivuotiskaudella on leikattu.

Luin 138-sivuisen raportin tänään nopeasti läpi. Ohessa muutamia nopeita kriittisiä huomiota raportista.

*

Tämän kokoluokan leikkaukset merkitsevät suomalaisen hyvinvointivaltion romuttamista. Ne tarkoittaisivat terveys- ja sosiaalipalveluiden, koulutuksen ja sosiaaliturvan rajua alasajoa. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta kestävää eikä myöskään talouspoliittisesti järkevää.

Suomen suurin kestävyysvaje on se, jos nuoret syrjäytetään koulutuksesta ja työstä. Mikään yhteiskunta ei kestä sitä, että ihmiset on työnnetty pysyvästi yhteiskunnan reunalle. Kuuden miljardin euron leikkaukset merkitsisivät köyhyyden lisääntymistä ja ihmisten syrjäyttämistä.

Raportissa ei arvioida myöskään leikkausten negatiivista kerroinvaikutusta. Leikkaukset palveluihin ja perusturvaan hyydyttävät talouskasvua entisestään. Se olisi Kreikan tie. Kreikassa on tehty massiivisia leikkauksia ja maan velkasuhde on vain jatkanut entistä nopeampaa kasvua. Kun ihmiset ovat työttöminä ja kestävää talouskasvua ei ole, talous heikkenee leikkauksista huolimatta – tai pikemminkin juuri niiden takia.

Euroopassa on myönnetty, että leikkausten negatiivinen kerroinvaikutus talouteen arvioitiin pahasti alakanttiin. Silti tätä leikkauspolitiikkaa syötetään valtiovarainministeriön toimesta Suomelle.

*

Valtiovarainministeriön raportti tähtää siihen, että Suomen velkasuhde kääntyy laskuun. Velkasuhde ei voi kuitenkaan kääntyä laskuun, jos meillä on massatyöttömyys. Pelkkiä työttömyyskorvauksia maksettiin viime vuonna 4,8 miljardia euroa – lähes saman verran kuin valtion otti uutta lainaa.

Kun työttömille saadaan töitä, vähenevät valtion kustannukset ja toisaalta verotulot lisääntyvät. Siksi tässä suhdannetilanteessa pitää elvyttää: panostaa rakentamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä palveluihin. Elvytys luo työpaikkoja sekä yksityiselle, että julkiselle sektorille.

Kestävä talouskasvu ja työllisyys ovat ainoita keinoja saada velkasuhde laskuun Leikkaukset vain pahentavat kierrettä. Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomen velkasuhde ei ole mitenkään hälyttävän korkea. Me voimme tilapäisesti ylittää 60 prosentin velkasuhteen bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Saksalla suhde on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia.

*

On myös hämmästyttävää, miten virkamiesraportissa ohitetaan hyvin lyhyellä ja epäkonkreettisella kappaleella harmaa talous, veronkierto ja verovuoto veroparatiiseihin. Vaikka verotusta ei kiristettäisi ollenkaan, niin valtio saisi miljardeja euroja lisätuloja joka vuosi, jos kaikki maksaisivat veronsa niin kuin kuuluu.

Ei ole oikein, että pieni- ja keskituloiset tavalliset ihmiset maksavat kiltisti veronsa, mutta monet suuryritykset ja suuria pääoma- ja osinkotuloja saavat rikkaat kiertävät verotusta. Jopa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on halunnut puuttua tiukasti veronkiertoon. Valtiovarainministeriön raportissa tyydytään vain toteamaan, että: ”Harmaata taloutta torjuvia toimia tulee jatkaa. Suomen tulee osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön veron välttämisen ja veronkierron vastaisissa toimissa. Veropohjaa tulee rajat ylittävissä tilanteissa vahvistaa.”

Missä ovat konkreettiset esitykset esimerkiksi maakohtaisesta kirjanpidosta, automaattisesta tietojenvaihdosta tai rahoitusmarkkinaverosta?

Köyhiltä ollaan kyllä valmiita leikkaamaan, mutta rikkaiden veronkiertoa ei nosteta tikunnokkaan.

*

Valtiovarainministeriön raportissa todetaan: ”Erilaisten etuuksien tasoa ja myöntämisen ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta.” Raportissa ei siis suoraan sanota, että työttömyysturvaa pitää heikentää tasoa leikkaamalla, kestoa lyhentämällä ja karensseja lisäämällä. Tästä kuitenkin lienee kysymys.

Vastoin kuin julkisuudessa toitotetaan ja erityisesti kokoomus antaa ymmärtää, ei meillä ole mitenkään erityisen korkea tai hyvä työttömyysturva. Yksittäiset ihmiset saattavat toki tyytyä väliaikaisesti ansiopäivärahalla elämiseen. Mutta laajassa kuvassa työttömät työnhakijat hakevat hyvin aktiivisesti töitä ja ovat valmiita ottamaan töitä vastaan, kunhan työehdot ovat sellaiset, että palkalla tulee toimeen.

Oikeiston hellimä ajatus työttömyysturvan leikkaamisesta ei paranna työllisyyttä. Sosiaaliturvaa pohtineen työryhmän tänään luovuttamassa raportissa todetaan, ettei sosiaaliturvan heikentäminen kannusta työttömiä hakeutumaan töihin.

Meillä on pulaa työpaikoista, ei ihmisten halusta tehdä töitä.

Valtiovarainministeriön raportti on oikeassa siinä, että työn vastaanottamista pitää helpottaa. Hallitus on tehnyt tähän suuntaan vieviä päätöksiä. Työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se laikkaa työttömyyskorvausta.

Silti meidän järjestelmämme on byrokraattinen ja monimutkainen. Perustulo olisi vastaus näihin ongelmiin. Se helpottaisi työttömiä ottamaan vastaan lyhyitäkin työpätkiä. Perustulo helpottaisi myös itsensä työllistäjien, freelancerien ja yrittäjien asemaa merkittävästi.

*

Valtiovarainministeriön raportti sisältää myös paljon huomiota säästöistä, joita kannattaa ja pitää tehdä. Nämä säästävät yhteiskunnan rahoja ja parhaassa tapauksessa parantavat ihmisten palveluita. Vasemmisto vastustaa mekaanisia leikkauksia, mutta haluaa tehdä järkeviä uudistuksia.

Sote-uudistus on saatava pikaisesti eteenpäin. Järkevästi toteutettuna se säästää merkittävästi kustannuksia ja samalla parantaa ihmisten palveluja, kun esimerkiksi perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon raja-aidat kaadetaan. Se tuo myös alueellista tasa-arvoa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Hallintoa pitää uudistaa. Erityisesti aluehallinto on monimutkainen ja päällekkäinen. Nykyisestä hajanaisesta hallinnosta on siirryttävä kolmiportaiseen hallintomalliin, johon yhdistettään mm. nykyiset Elyt ja Avit. Tämä helpottaa niin ihmisten kuin yritystenkin asiointia ja lisää tuottavuutta.

Julkisen puolen ICT-järjestelmät ovat katastrofaalisen huonot. Ne ovat hajallaan ja eivät keskustele keskenään. ICT-järjestelmien yhdistäminen tuo merkittävää säästöä ja helpottaa digitaalista asiointia. Ensin on kuitenkin uskallettava investoida uuteen järjestelmään. Nyt on siihen oikea aika, kun alalla on työttömyyttä.

*

Suomi ei lähde nousuun kamreerimaisella leikkaamisella, mutta järkeviä uudistuksia Suomi tarvitsee. Me puolustamme suomalaista hyvinvointivaltiota hirmuleikkauksilta, mutta olemme valmiita aktiivisesti edistämään säästöjä, joilla parannetaan hallinnon toimivuutta.