Kreikka kolmosta pukkaa

Suuri valiokunta päätti tänään Suomen kannasta neuvotteluiden aloittamiseen kolmannesta lainapaketista Kreikalle. Suuri valiokunta hyväksyi neuvottelujen aloittamisen. Lisäksi Suomi ei enää poissulje Kreikan ensimmäisen ja toisen lainaohjelman nykyisten ehtojen lisähuojennuksia. Suomi suhtautuu niihin enää ”varauksellisesti”.

On hyvä Kreikan, Suomen ja Euroopan kannalta, että puheet Kreikan ajamisesta hallitsemattomaan euroeroon väistyvät. Suomen hallitus luopui tällä päätöksellä aikaisemmastaan no bail out -linjastaan ja myös raotti ovea haircutille.

Kun Timo Soini selitti lehdistötilaisuudessa perussuomalaisten linjaa, oli hän kuin ripillä ollut syntinen. Perussuomalaiset hylkäsivät keskeiset europoliittiset vaatimuksensa, ja hyvä niin.

Jokainen rehellinen myöntää, ettei mikään maa selviä sellaisesta velkataakasta, joka Kreikalla on, ilman velkojen uudelleenjärjestelyä. Tämän toi viimeksi esille eilen keskiviikkona mm. Aalto yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman.

*

En silti voinut tukea myöskään hallituksen linjaa. Pidän euromaiden päämiesten yhdessä päättämiä Kreikka lainapaketin ehtoja kohtuuttomina. Ne eivät ole talouspoliittisesti järkeviä eivätkä sosiaalisesti kestäviä.

Kreikassa pitää tehdä paljon muutoksia. Erityisesti korruptioon, veronkiertoon ja harmaaseen talouteen pitää puuttua. Veronkantojärjestelmä pitää saada toimivaksi. Mutta nyt Kreikkaa kuritetaan kohtuuttomasti aikaisemmin vallassa olleiden puolueiden virheistä ja Kreikalta viedään mahdollisuus talouden ja yhteiskunnan kestävään rakentamiseen.

Siksi tein valiokunnassa oheisen vastaesityksen.

*

Suomen on pyrittävä ratkaisuun, jolla Kreikan talous on mahdollista saada nousuun, työttömyyttä alennettua ja samaan aikaan estää humanitäärisen katastrofin pahentuminen. Vain Kreikan talouden parantuminen ja velkakestävyyden palautuminen mahdollistaa sen, että Kreikka pystyy maksamaan tulevaisuudessa ainakin osan veloistaan takaisin niin Suomelle kuin muille lainoittajille.

Suomen aikaisempi tiukka linja neuvotteluissa ja kanta Kreikan euroeron ajamisesta on ollut vahingollinen sekä Suomen neuvotteluasemalle että järkevän sovun löytämiselle. Kreikan ajautuminen pysyvään maksukyvyttömyyteen ja hallitsemattomaan euroeroon olisi katastrofi Kreikalle, mutta isku myös Suomen ja Euroopan taloudelle. Instituutioiden (Komissio, Euroopan keskuspankki ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF) arvion mukaan Kreikan euroerolla olisi myös negatiivinen vaikutus koko Euroopan rahoitusvakauteen.

Jos Kreikka ajettaisiin ulos eurosta, tarkoittaisi se sitä, että Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin. Euroeroon ajaminen tässä tapauksessa merkitsisi lähes täydellistä lainaleikkuuta, haircuttia.

Euromaiden huippukokouksessa hyväksytyt ehdot uuden EVM-ohjelman käynnistämiselle eivät ole talouspoliittisesti eivätkä sosiaalisesti kestäviä. Kreikka tarvitsee apua ja tukea noustakseen syvästä ahdingosta. Instituutioiden asettamien lainaohjelmien ehdot ovat vain syventäneet Kreikan kriisiä.

Kreikassa on tehty enemmän rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia kuin missään muussa OECD-maassa koskaan aikaisemmin. Nämä toimenpiteet ovat vain syventäneet Kreikan taloudellista ahdinkoa. Myös IMF:n tutkimusosasto on todennut, että käytetty finanssipoliittinen kerroin on ollut liian alhainen ja siksi leikkausten negatiiviset vaikutukset Kreikan talouteen ovat olleet paljon etukäteen arvioitua suuremmat.

Leikkaus- ja kurjistamistoimet eivät ole nostaneet Kreikan taloutta, päinvastoin. Kreikan velkasuhde on kasvanut, talouskasvu on ollut negatiivista ja työttömyys on räjähtänyt. Tämä on johtanut humanitääriseen kriisiin. Miljoonat ihmiset ovat ilman julkista terveydenhoitoa, ihmisillä ei ole varaa lääkkeisiin tai sähköön kodeissaan. Sadattuhannet kreikkalaiset elävät pysyvästi ruokajakelun varassa. Samaan aikaan Kreikka joutuu vielä kantamaan EU-maista suurimman vastuun Välimeren ylittävistä pakolaisista.

Lainaohjelmaneuvotteluissa Suomen pitää ajaa tiukkoja toimia korruption kitkemiseksi, veronkierron ja harmaan talouden suitsimiseksi sekä veronkantojärjestelmän tehostamiseksi. Eläkejärjestelmä pitää muuttaa kestävälle pohjalle.

Kreikan uuden EVM-ohjelman ehtojen pitää olla kuitenkin kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia. Esimerkiksi vaatimus 50 miljardin euron yksityistämisestä ja julkisen omaisuuden myynnistä on tosiasiassa mahdoton toteutettavaksi eikä ole taloudellisesti järkevä.

Lainaohjelman ehtojen ei pidä olla sellaisia, että ne kurittavat suoraan jo valmiiksi liikaa kärsineitä tavallisia pieni- ja keskituloisia ihmisiä. Toisaalta pitää etsiä myös uusia toimia. Esimerkiksi Kreikan puolustusmenot ovat EU:n suurimmat suhteessa BKT:seen. Puolustusmäärärahoja voisi leikata huomattavasti esitettyä enemmän.

Kreikan velka on tällä hetkellä yli 300 miljardia euroa. Kreikan velkataso suhteessa BKT:seen tulee nykyisellä tahdilla nousemaan yli 200 prosenttiin. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Kreikan velkakestävyys ei tule millään toimilla palautumaan, ellei tehdä velkaleikkauksia tai velkojen merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. IMF on esittänyt 30% velkaleikkausta.

Näillä perusteilla Suomi on valmis EVM-ohjelmaneuvottelujen aloittamiseen. Suomen tavoite on neuvotteluissa kohtuullistaa Kreikalle osoitettuja kuritoimia. Suomi on valmis tukemaan Kreikan velkakestävyyttä ja neuvottelemaan Kreikan velkajärjestelyjä.