Lyhyempi työpäivä lisää hyvinvointia

Vastasin Lapin Kansalle, kun ne pitivät työajan lyhennystä huuhaana. Tässä tilanteessa työajan lyhentämisestä olisi käytävä vakavaa keskustelua vaikka se ei ole mikään ihmeratkaisu mihinkään eikä sovellu kaikille aloille.

Lyhyempi työpäivä lisää hyvinvointia

Suomessa on pitkään puhuttu työurien pidentämisestä ratkaisuna työn tuottavuuden parantamiseen. Lääkkeeksi tarjotaan eläkeiän nostoa ja tehtyjen viikkotyötuntien lisäämistä, vaikka suurin osa työntekijöistä painaa pitkää päivää eikä jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti.

Göteborgissa käynnistettiin 2014 vasemmiston esityksestä kuuden tunnin työaikakokeilu. Vuotta myöhemmin kokeilua päätettiin laajentaa hyvien kokemusten pohjalta. Sen odotetaan tuovan kaupungille säästöjä, koska sairauspoissaolot vähenevät.

Ruotsin kokemusten perusteella kuuden tunnin työpäivä voi nostaa tuottavuutta ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvoinnin parantamisen lisäksi lyhyempi työpäivä olisi keino jakaa työtä useammalle tekijälle, mikä nostaa työllisyysastetta. Vastaavaan lopputulokseen päädyttiin Porschen autotehtaalla, missä työajanlyhennys johti tuotannon tehostumiseen.

Tunnetuin esimerkki lienee vuodelta 1994, jolloin Volkswagen lyhensi tehtaillaan viikkotyöajan 28,8 tuntiin tarkoituksenaan estää 30 000 työntekijän potkut.

Esimerkit osoittavat, ei työajan laskemisessa ole kyse poliittisesta ideologiasta tai ”vasurien logiikasta” (Lapin Kansan pääkirjoitussivun yliö 13.10.2015), vaan tuotannon tehostamisesta, työhyvinvoinnista ja laadusta.

Kritiikki on toki aiheellista. Lyhyempi viikkotyöaika pakottaisi monilla aloilla työnantajat palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Mikäli palkat pysyvät työajasta huolimatta samoina, on todennäköistä, että työnantajakustannukset kasvavat. On myös töitä, joita on vaikea jakaa kustannustehokkaasti.

Tilanteessa, jossa Suomi kärsii massatyöttömyydestä, voidaan kysyä, eikö tämä ole juurikin vaadittua taakanjakoa? Jos kuuden päivän työpäivä tuottaa tulosta Ruotsissa, miksei se toimisi samoin myös Suomessa?

Varmaa on, ettei Suomen huoltosuhteen ongelmia korjata työaikaa pidentämällä. Jos logiikka pelaisi näin, potilaat hoitavat pian toisiaan.

Työterveyslaitos arvioi työpahoinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 41 miljardia euroa. Summalla katettaisiin useampikin kestävyysvaje, jos työolosuhteet vain otettaisiin vakavissaan.

Kun hallitus mainostaa kokeilukulttuuria, tulisi sen kenties harkita vakavissaan kuuden tunnin työaikakokeilua. Etenkin vuoro- ja hoivatöissä sekä raskaissa fyysisissä töissä työtä tekeville kysymys ei ole pelkästään vapaa-ajasta vaan terveydestä ja tulevista eläkevuosista.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 19.10.2015