Pysyvä poikkeustila pienipalkkaisia työntekijöitä vastaan

Hallituksen pakkolait esiteltiin alun perin rajaamaan sopimusvapautta kolmeksi vuodeksi. On selvää, että kyse ei ole mistään väliaikaisesta kriisipaketista, vaan pysyvästä poikkeustilasta sopimusyhteiskuntaa vastaan. Tänään lausuntokierrokselle lähetetyt lait ovat tarkoitettu mekanismiksi, jota voidaan jatkaa hamaan tulevaisuuteen. Työehtoja ei aiota palauttaa koskaan ennalleen.

Jo määräaikaisina lait rikkovat sopimusvapautta ja ovat Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisia. Nyt niistä ollaan tekemässä käytännössä toistaiseksi voimassa olevia. Tuskin koskaan talous on siinä kunnossa, ettei jollain verukkeella voisi perustella pakkotoimien jatkamista. Mikä olisi se valtiontalouden tai viennin tilanne, jolla pakkolakeja ei enää sovellettaisi? Tuskin sellaista saavutetaan.

On järjetöntä, että hallitus tietoisesti toteuttaa lainsäädäntöä, jonka se itsekin sanoo heikentävän ostovoimaa ja lisäävän työttömyyttä. Positiiviset vaikutukset ovat epävarmoja ja tulevat ehkä joskus vuosien päästä. Sen sijaan negatiiviset vaikutukset tulevat takuuvarmasti ja välittömästi jokaisen palkansaajan arkeen. Kärsijöitä ovat etenkin pienipalkkaiset hoiva-alojen työntekijät ja julkisen sektorin naisvaltaiset alat sekä toisaalta pienyrittäjät, jotka kärsivät ostovoiman laskiessa.

Suurituloisiin ja johtajiin hallitus vetoaa vapaaehtoisten almujen perään, mutta tavallisia ihmisiä pakotetaan lailla ja pelotellaan epävarmuudella. Kolmikannassa sopimisesta on siirrytty kaksi yhtä vastaan -saneluun. Eiköhän kaikille ole jo selvää se, kenen kaveri tämä hallitus on? EK:n herrat ja osinkoja nostavat omistajat elävät paksusti, laskun maksavat pienituloiset palkansaajat, jotka joutuvat kiristämään vyötään.

Erityisesti pienipalkkaiset naiset ovat Sipilän, Soinin ja Stubbin hampaissa, kun työntekijöille säädetään sairaussakko karenssin muodossa ja lomarahoja sekä lomia leikataan. Samaan aikaan kun pienituloisilta työntekijöiltä leikataan, veroparatiiseissa lymyäviä verovälttelijöitä silitetään myötäkarvaan. On paljastettu, että jo kahdella ministerillä on omakohtaista kokemusta veroparatiisiyhtiöiden toiminnasta.

Suomessa tulisi nyt lisätä luottamusta ja yhteishenkeä, jotta yhdessä päästään rakentamaan tulevaisuutta. Yhdessä sopimalla on ennenkin päästy heikompien aikojen yli, toinen toisiimme tukeutuen. Luottamuksen sijaan yhdessä sovittu ja rakennettu luottamus revitään hajalle.