Ryhmäpuheenvuoro hallitusohjelmasta

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe (pidempi versio).

keskustelu hallitusohjelmatiedonannosta 2.6.

Paavo Arhinmäki

Eduskuntavaalien tulos on aina oikea ja vaalituloksen perusteella muodostetaan enemmistöhallitus. Meillä ei ole mitään nokankoputtamista siihen. Demokratiaan kuuluu olennaisena osana, että oppositio arvioi, tarvittaessa hyvinkin kriittisesti, hallituksen ohjelmaa, sen järkevyyttä ja suhdetta hallituspuolueiden puheisiin ennen vaaleja.

*

Yksi hallituksen kärkihankkeista on digitaalisuuden edistäminen. Siinä on paljon tehtävää, sillä valtioneuvoston kanslian sivut kaatuivat välittömästi, kun hallitusohjelma julkistettiin. Niinpä saimme kuunnella hallituspuolueiden puheenjohtajien korulauseita pitkään ennen kuin useiden pyyntöjen jälkeen saimme itse hallitusohjelman käsiimme.

Tiedotustilaisuudessa hallitusohjelmasta pääministeri Juha Sipilä sanoi, että kaikkien pitää osallistua ns. talkoisiin ja hän vetosi syvästi, että ”vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu”. Meille kerrottiin myös, että Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle.

Kun sitten saimme lopulta hallitusohjelman eteemme, ei voinut kuin todeta: koskaan ei ole sanojen ja tekojen ristiriita ollut yhtä räikeä.

Hallitus on päättänyt pilkkoa hyvinvointivaltiota kirveellä. Hallitusohjelmassa kuritetaan lähes ainoastaan pieni- ja keskituloisia, ”vahvojen ja hyväosaisten” osallistuminen ”talkoisiin” jää hurskaiden toiveiden varaan.

Tämä todella kova ja julma arvovalinta tehtiin jo hallitusneuvotteluiden alussa, kun hallituksen muodostaneet kolme porvaripuoluetta päättivät, että verotusta ei saa kiristää ja leikkaukset tehdään ylisuurina.

”Vahvojen ja hyväosaisten” osallistuminen olisi edellyttänyt suurimpien tulojen verottamista, esimerkiksi pääoma- ja osinkotuloverotuksen kiristämistä ja perussuomalaisten lupaamaa varallisuusveron palauttamista. Kun näin ei tehty, koko laman laskun tulevat maksamaan nyt ja pitkälle tulevaisuudessa lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset. Se on suuri joukko, jolla olisi kaikkein vähiten varaa maksaa.

Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa.

*

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala totesikin, että hallitus ei puutu tuloerojen suurimpaan selittäjään eli pääomatuloverotukseen ja sen mahdollistamaan verosuunnitteluun. ”Suomen verojärjestelmässä varakkaat listaamattomien yhtiöiden omistajat pystyvät minimoimaan verorasitteensa näyttämällä verottajalle tulonsa pääomatuloina. Tähän ei puututa lainkaan”, professori Tuomala on todennut.

Hallituksen ohjelma tulee heikentämään dramaattisesti palveluja ja kasvattamaan todennäköisesti tuloeroja. Tämä ei ole yhdentekevää. Muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja teollisuusmaiden järjestön OECD:n tutkimusten mukaan tuloerojen kasvulla on haitallinen vaikutus kansantalouden kasvuun, sen lisäksi että tuloeroja kasvattava politiikka on sosiaalisesti hyvin eriarvoista.

Valtiontalous olisi jo nyt lähes tasapainossa, jos harmaaseen talouteen eli rikolliseen verojen välttelyyn ja toisaalta verovuotoon eli rahojen siirtämiseen veroparatiiseihin puututtaisiin tiukasti. Se on valtion, työntekijän ja jokaisen rehellisen yrittäjän etu. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan löydy yhtään uutta lääkettä, jolla tämä valtiontaloutta nakertava syöpä pysäytettäisiin.

Hyväosaisten verotusta ei kiristetä eikä veronmaksuja vältteleviä laiteta kuriin. Sen sijaan leikataan rajusti pienituloisten ihmisten toimeentulosta ja heikennetään julmasti palveluja.

*

Helmikuun puolivälissä, kaksi kuukautta ennen vaaleja, KESKUSTA, PERUSSUOMALAISET, Vasemmisto ja Vihreät jättivät yhteisen välikysymyksen koulutukseen kohdistuneista säästöistä. Opposition yhteisessä välikysymyksessä todettiin:

”Asiantuntijat ovat varoittaneet koulutuksen tasa-arvon murenemisesta. Koulutus- ja oppimiserot kasvavat. Asuinpaikka sekä vanhempien varallisuus ja koulutustausta vaikuttavat suomalaisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin yhä enemmän.

Tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä korkean osaamisen heikentäminen vie myös vakavalla tavalla edellytyksiä Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmien ratkaisemiselta. Osaaminen on tulevaisuudessakin Suomen tärkein kilpailukykytekijä.”

Painavaa asiaa jokainen lause. Vaalien alla JOKAINEN puolue vannoi, ettei opetuksesta enää leikata. Nykyinen pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Stubb esiintyivät julkisuudessa kuvissa, joissa he lupasivat, ettei koulutuksesta enää leikata.

Vielä vaalien jälkeen nykyinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi vappupuheessaan: ”Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen.”

Kun lukee välikysymystekstiä ja muistelee vaalien alla pidettyjä puheita, ja vertaa niitä hallitusohjelmassa päätettyihin koulutusleikkauksiin, voi kysyä: kuinka te kehtaatte?

Päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan. Samojen seinien sisälle tungetaan entistä useampi lapsi vaikka nykyisinkään lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kädet eivät tunnu riittävän joka suuntaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus romutetaan, työttömien lapsilla ei ole enää oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Eskari-ikäisillä oikeuden varhaiskasvatukseen kunta voi halutessaan korvata maksullisella kerhotoiminnalla.

Peruskoulun jo nyt suuria luokkakokoja kasvatetaan ja peruskoulun laatuun ja viihtyisyyteen osoitetut määrärahat leikataan pois. Lukioista ja ammattioppilaitoksista leikataan satoja miljoonia vaikka erityisesti keskusta vastusti tätä kiihkeästi vielä juuri ennen vaaleja. Yliopistojen indeksijäädytykset merkitsevät opetuksen ja tutkimuksen tason rajua heikkenemistä ja irtisanomisia.

Opintotukea leikataan ja indeksisidonnaisuus lakkautetaan kokonaan. Tämä siitä huolimatta, että nykyinen pääministeri Juha Sipilä poseerasi ennen vaaleja ”opintotukea ei heikennetä” -kyltin kanssa.

Kirjastolaki ei ole hallitusohjelman mukaan enää kuntia sitova. Jatkossa kunta siis voi päättää, ettei se tarjoa enää kirjastopalveluja. Kirjastolaissa myös määritellään kirjaston oman kokoelman käyttö ja lainaaminen maksuttomaksi. Jatkossa kunnat voivat siis päättää halutessaan tehdä kirjastosta maksullisen.

Hallituksessa pitää aina tehdä myös kompromisseja, mutta kenen kanssa tehtiin kompromissi, kun kaikki hallituspuolueet vastustivat koulutusleikkauksia?

*

Vielä koulutustakin suurempi leikkaus kohdistuu sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaa leikataan, vuorotteluvapaata heikennetään rajusti, sairauspäivärahan ehtoja huononnetaan, asumistukea leikataan, eläkeläisten asumistuesta luovutaan kokonaan.

Lääkkeet maksavat entistä enemmän sairaille, kun lääkekorvauksen omavastuu lisääntyy entisestään. Keliakiaa sairastavien ruokakorvaus poistetaan kokonaan.

Eläkkeiden, työttömyysturvan ja sairaspäivärahojen indeksijäädytykset merkitsevät sitä, että ruuan, lääkkeiden, asumisen ja muiden välttämättömyyksien hintojen noustessa tätä ei hyvitetä pienituloisille vaan pienituloisten ostovoima heikkenee. Lapsilisien indeksisidonnaisuus lakkautetaan.

Eläkeläisten asumistuen leikkaaminen jo yksin merkitsee monelle eläkeläiselle 100 euron menetystä kuukaudessa. Päälle tulee indeksijäädytys ja lääkkeiden kallistuminen. Takuueläkkeen parinkympin korotus on syöty jo moneen kertaan.

*

”Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa noin miljoona ihmistä suurin piirtein tuhannen euron tuloilla. Siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.” ”Nämä ihmisryhmät käyttävät tulonsa kulutukseen ja palveluihin Suomessa sekä ylläpitävät omalta osalta kulutuskysyntää. Heiltä Perussuomalaiset eivät suostu leikkaamaan.” Näin Timo Soini lupasi painokkaasti ennen vaaleja.

Keskusta ja Vasemmisto tekivät yhdessä viime syksynä välikysymyksen eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta, jossa todettiin mm: ” Hallituksen päättämät leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat pienituloisiin, perheellisiin ja tavallisiin työssäkäyviin. Pienituloiset tarvitsevat eniten myös päiväkoti-, koulu-, terveys- ja muita kuntien palveluja, joista leikataan ensi vuonna. Säästöjä ja toiminnan tehostamista tarvitaan, mutta päätökset on etenkin tiukkoina aikoina tehtävä oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi.”

Ja lopuksi kysyttiin: ”Mitä hallitus aikoo tehdä ihmisten toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseksi, työttömyyden kasvun nujertamiseksi, eriarvoistumisen pysäyttämiseksi, tasa-arvoisen koulutuksen turvaamiseksi sekä ihmisten alueellisten ja sosiaalisten terveyserojen kaventamiseksi?”

Muistutan uudestaan. Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa.

Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos.

*

Ja ihan kuin tämä kurittaminen ei vielä riittäisi. Hallitusohjelmassa on vielä liitteenä sisilialainen tarjous työntekijöitä edustaville järjestöille. Jos kesän loppuun mennessä ei saada aikaan yhteiskuntasopimusta eli työntekijät eivät ”vapaaehtoisesti” leikkaa palkkoja tai pidennä työaikaa, hallitus leikkaa vielä lisää mm. työttömyysturvaa, lapsilisiä ja opintotukia sekä lopettaa kokonaan vuorotteluvapaan ja lätkäisee päälle veronkorotuksia.

Lisäksi on uutisoitu salaisesta lisälistasta, jossa luovuttaisiin yleissitovista työehtosopimuksista, vietäisiin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus, nostetaan ns. laittomien lakkojen hyvityssakkoja ja perustettaisiin Kelaan ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa. Yli 70 prosenttia Suomen työssäkäyvistä ihmisistä edustavilta kansalaisjärjestöiltä haluttaisiin viedä thacherismin hengessä mahdollisuus puolustaa tavallista duunaria.

Samaan aikaan elinkeinoelämälle ei juurikaan ole ukaaseja asetettu. Kun työ- ja oikeusministeri Jari Lindström erehtyi ehdottamaan myös työnantajien osallistumista ”talkoisiin” Kela-maksun palautuksella, ei ensimmäisenä ruotuun ollut laittamassa pääministeri Sipilä vaan EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Häkämies syytti Lindströmiä sooloilusta. Johdetaanko hallitusta valtioneuvoston linnan avokonttorista vai Eteläranta 10:n norsunluutornista?

Jos hallituksen esittämää ”tarjousta” työntekijöille käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä kiristys.

*

Onko hallituksen esittämälle leikkaus- ja kurjistamispolitiikalle vaihtoehtoa? On tietenkin.

Sitä kaipaavat ne tuhannet ja tuhannet ihmiset, jotka organisoivat jo nyt mielenilmaisuja kaduille. Jotain kertoo kansan tunnoista se, että ensimmäinen suurempi mielenosoitus järjestettiin jo ennen kuin hallitusta oli edes virallisesti nimitetty. Ja lisää on tulossa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on väläytellyt jo yleislakon mahdollisuutta.

Leikkaukset ja sopeutustoimet ovat aivan ylimitoitettuja. Kansainväliset talousjärjestöt ja taloustieteilijät ovat varoitelleet leikkausten turmiollisuudesta. ”Valtiovarainministeriön virkamiesjohto edustaa hyvin poikkeavaa näkemystä verrattuna valtavirtataloustieteen näkemyksiin”, on mm. professori Tuomala todennut.

Tuloja pitäisi myös kerätä, ei vain leikata menoja. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi eilen viisaasti: ” Oikeudenmukainen yhteiskunta ei synny hyväntekeväisyyden kautta, vaan oikeudenmukaisten päätösten kautta.” Arkkipiispa Mäkinen on valmis laskemaan palkkaansa: ” Kun se toteutetaan verotuksen kautta. Se on se yhteinen väline huolehtia oikeudenmukaisuudesta.”

Tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen veroratkaisuista hyötyvät prosentuaalisesti eniten ne, jotka kuuluvat isotuloisimpiin. Euromääräisesti hyöty on vielä huomattavasti isompi. Voiko olla mitenkään oikein, että mm. eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä leikataan, mutta samaan aikaan kansanedustajatason palkoissa verotus kevenee?

Arkkipiispan huoli porvarihallituksen arvovalinnoista kertoo karulla tavalla, miten kristillinen lähimmäisenrakkaus on unohdettu ja se on korvattu menestyjien tukemisella heikkojen kustannuksella.

*

Tämän perusteella esitän seuraavan epäluottamuslauseen: Pääministeri Sipilän hallitus kohdistaa epäoikeudenmukaisesti leikkaukset eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja sairaisiin. Hallitus horjuttaa yhteiskuntarauhaa hyökkäämällä työssäkäyvien ja ammattiyhdistysliikkeen kimppuun. Tällä perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.