Kansallisteatterin peruskorjaus veikkausvoittovaroilla olisi järkevää

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitän veikkausvoittovarojen käyttöä Kansallisteatterin peruskorjaukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut aikaisemmin, että Tampereen areenan liikuntapoliittinen merkitys huomioiden neljä miljoonaa euroa on summa, mitä areenan rakentamiseen on syytä myöntää veikkausvoittovaroja. Myös liikuntaneuvosto on aikaisemmin kannattanut rahoitussuunnitelmassa neljän miljoonan euron tukisummaa Tampereen areenalle.

Nyt opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasosen esityksestä valtioneuvosto päätti myöntää Tampereen areenan rakentamiseen ylimääräistä rahaa aikaisemmin päätetyn päälle vielä 14 miljoonaa euroa. Tämä lisärahoitus on tarkoitus myöntää palautuneista ja jakamattomista rahastoiduista veikkausvoittovaroista.

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on perustellut Tampereen areenan lisärahoitusta sillä, että tässä talous- ja työllisyystilanteessa tämän mittaluokan investointi on Suomelle arvokas. Jos perusteena on se, että hanke ei olisi muuten lähtenyt liikkeelle ja sitä rahoitetaan nimenomaan työllisyysvaikutustensa takia, eli elvytyksen vuoksi, on lisärahoitus perusteltua.

Tosin monien arvioiden mukaan hanke olisi toteutunut myös ilman nyt päätettyä lisärahoitusta. Myös Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen hankkeesta ilman tietoa lisärahoituksesta. Jos Tampereen areenan rakentaminen olisi käynnistynyt joka tapauksessa, olisi rahat ollut syytä käyttää liikuntahankkeisiin, jotka eivät muuten olisi käynnistyneet. Näiden vaikutus olisi ollut työllisyydelle merkittävä ja olisi lisännyt aidosti erityisesti lasten ja nuorten liikuntapaikkojen määrää.

Ilmeisesti Tampereen areenan lisärahoitus perustuu myös siihen, että rahastoituja veikkausvoittovaroja halutaan purkaa ennen peliyhtiöiden vuoden vaihteessa tapahtuvaa fuusiota.

Kun rahastoituja veikkausvoittovaroja halutaan nyt purkaa työllistämiseen, mikä on järkevää suhdannepolitiikkaa, kannattaa niitä käyttää hankkeisiin, jotka ovat välttämättömiä lähitulevaisuudessa ja jotka eivät toteutuisi ilman merkittävää tukea veikkausvoittovaroista.

Tässä tilanteessa olisi sekä työllisyyden että taiteen näkökulmasta syytä panostaa merkittäviin kansallisiin kulttuurihankkeisiin. Monet kansallisesti merkittävät taide- ja kulttuurilaitokset sijaitsevat Helsingin keskustassa ja Töölönlahden rannalla. Tähän taide- ja kulttuurilaitosten kaareen kuuluvat Kansallisooppera, Kansallismuseo, Musiikkitalo, Kiasma, Ateneum, rakenteilla oleva Keskustakirjasto ja Kansallisteatteri.

Kansallisteatterin suuri näyttämö on restauroitu ja perusparannettu vuonna 2002 ja hanke kustannettiin valtion varoin jälkirahoitteisesti. Kansallisteatterin uudempi osa kaipaa pikaisesti ja kipeästi peruskorjausta ja -parannusta. Kansallisteatterin peruskorjauksen ns. toisen osa toteuttamiseksi on valmistunut hankesuunnitelma vuonna 2014. Nyt tämä peruskorjauksen toinen osa on syytä toteuttaa.

Kansallisteatterin vuonna 1954 valmistunut pienen näyttämön ja Willensaunan sisältävä rakennus on kiireellisen peruskorjauksen ja -parannuksen tarpeessa. Peruskorjaus ja perusparannustarve koskevat yleisiä tiloja, teatteritekniikkaa ja henkilökunnan tiloja sekä mahdollistaa tilojen avaamisen monitoiminäyttämölle.

Koko hankkeen hinta-arvio on noin 50 miljoonaa euroa ja tällä hankkeella olisi erittäin merkittävät työllisyysvaikutukset erittäin merkittävien taide- ja kulttuurivaikutusten lisäksi.

Suomen Kansallisteatteri on perustettu vuonna 1872 ja se on vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatterin taiteellisen työn keskiössä on näyttämötaide, mutta sillä on myös Kiertuenäyttämö ja Lavaklubi.

Kansallisteatteri on ollut hyvin suosittu viime vuosina. Sen taiteellista ohjelmistoa on pidetty erittäin korkeatasoisena ja teatteri on tavoittanut ihmisiä, myös sellaisia väestöryhmiä jotka eivät yleensä käy teatterissa tai osallistu teatteritoimintaan.

Vuonna 2015 Kansallisteatterissa oli 1261 teatteriin liittyvää tapahtumaa, joista 587 omaa näytäntöä. Teatterilla oli viime vuonna omia ensi-iltoja 13. Lisäksi Kansallisteatterilla on ollut merkittävä rooli teatterikasvatuksessa. Kansallisteatteri tavoitti vuonna 2015 peräti 215 618 katsojaa.

Kansallisteatterin peruskorjauksen toisen osan toteuttaminen mahdollistaisi koko Suomen yhteiselle Kansallisteatterille yhä monipuolisempien ja uusien toimintatapojen käyttöönoton. Se avaisi Kansallisteatteria entistä laajemmille kävijäryhmille ja vahvistaisi entisestään teatterin roolia kansallisena taideinstituutiona, joka tavoittaa laajasti kaikenlaisen väestön.