Keskuspuisto on pelastettavissa

Kun metsä kaadetaan tai kalliot räjäytetään, ei menetettyä saa enää takaisin. Kerran tuhottu luonto ei palaa enää ennalleen. Siksi kaavoituksessa lähiluonnon osalta pitää käyttää aivan erityistä harkintaa.

Helsinki nostetaan kansainvälisissä arvioissa vuosi toisensa jälkeen yhdeksi maailman parhaista kaupungeista elää. Helsingin viihtyisyyteen vaikuttaa oleellisesti vehreys ja luonnonläheisyys. Kun Helsinki kasvaa ja kaupunkirakenne tiivistyy, on viheralueista pidettävä erityistä huolta, niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille.

Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi täyttää monelta osin näitä tavoitteita. Yleiskaava tiivistää asumista, luo tarvittavia joukkoliikenneyhteyksiä ja työpaikka-alueita sekä mahdollistaa pääkaupungin asukasmäärän kasvun. Yleiskaavaehdotus ei ole kuitenkaan sellaisenaan hyväksyttävissä vaan vaatii muutoksia.

Yleiskaavaehdotuksen ehdottomasti suurin ongelma on se, että yleiskaava on tuhoamassa merkittäviä osia Keskuspuistosta.

Yli satavuotias Keskuspuisto on Helsingin tärkein henkireikä. Yleiskaavaehdotuksen mukaisen rakentamisen mahdollistaminen Keskuspuiston länsireunaan tuhoaisi kaupunkimetsän. Pirkkolan ja Maunulan kohdalla Keskuspuistosta tulisi niin kapea, ettei enää oikein voi puhua kaupunkimetsästä.

Nyt Keskuspuiston kohtalo on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsissä.
Yleiskaavaehdotuksen rakentamisalueet Keskuspuiston päältä on mahdollista poistaa ilman, että yleiskaavaehdotus muuttuu oleellisesti ja yleiskaava pitäisi siksi palauttaa uuteen valmisteluun. Kaavoituksen ja rakentamisen harkintavallasta väitellyt professori ja oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen on kaupunginhallitukselle lähettämässä lausunnossaan tämän osoittanut.

Keskuspuisto on pelastettavissa. Kysymys on vain poliittisesta tahdosta, jossa ei voi mennä piiloon juridiikan selän taakse. Kysymys on siitä, mitkä puolueet ja ketkä valtuutetut haluavat pelastaa Keskuspuiston aidosti.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.9.2016