Lääkekorvausten leikkaus on kohtuuton

Hallitus päätti lisätä vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin uuden 50 euron alkuomavastuun. Kaikkien lääkkeitä tarvitsevien tulee siis maksaa lääkkeistään ensin vähintään tuo summa vuodessa, ja Kela korvaa vasta sen yli menevistä menoista joko perus- tai erityiskorvausprosentin mukaan osuuden.

Uuden 50 euron alkuomavastuun joutuvat maksamaan myös ne ihmiset, joille lääkkeet ovat elämän ja kuoleman kysymys. Esimerkiksi diabetesta, epilepsiaa, MS-tautia tai psykoosia sairastavilla Kela korvaa lääkkeet 100-prosenttisesti. Apteekin kassalla 50 euron laskun eteensä saavaa pienituloista asiakasta ei auta se, että alkuomavastuu lopulta kerryttää reilun 600 euron lääkekattoa.

Paljon sairastavien ihmisten menoja lisää entisestään lääkekaton yli tehtyjen ostojen omavastuun korotus 2,50 euroon per lääke, sekä ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaisen omavastuun korotus 3 eurosta 4,50 euroon.

Hyvä- ja keskituloisten näkökulmasta 50 euroa voi tuntua pieneltä summalta. Suomessa on kuitenkin satojatuhansia ihmisiä, joille 50 euroa on paljon. Monet pienituloiset eläkeläiset, työttömät, yksinhuoltajat ja opiskelijat ovat pakotettuja lykkäämään tarpeellisten lääkkeiden hankintaa tai jättämään ne kokonaan ostamatta, ja toivoa paranevansa ilman lääkkeitä.

Nykyhallituksen linjana näyttää olevan, että verovarojen sijaan kukin maksaa lääkemenonsa entistä enemmän itse. Apteekin kassalla ylimääräinen 50 euron lasku on tullut monelle ikävänä yllätyksenä.

Hallituksen linja merkitsee myös kovaa muutosta aikaisempaan. Ennen vaikeista sairauksista kärsivien lääkekorvausten nostamista vältettiin. Nyt toteutetuilla leikkauksilla ei sitä paitsi lähellekään kateta hallituksen asettamia säästötavoitteita. Jos niistä pidetään kiinni, on lääkekorvauksiin odotettavissa vielä lisää leikkauksia.

Lääkekorvausten leikkaamisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia niin kansanterveyteen, köyhyyteen kuin kansalaisten tasa-arvoon. Leikkausten ohella samoihin ihmisiin iskevät terveydenhuollon maksujen korotukset, sekä eläkkeiden ja etuuksien ostovoiman heikko kehitys.

Hyvinvointivaltiossa terveyden ei pitäisi riippua lompakon paksuudesta. Ei myöskään ole kenenkään etu jos rahan puutteen vuoksi sairauksia jää hoitamatta ajoissa, tai puutteellisesti hoidetuksi. Tästä kärsii kansanterveys, ja hoitamattomina sairaudet voivat johtaa suuriin kustannuksiin. Tällaisen ei pitäisi kuulua mihinkään kehittyneeseen yhteiskuntaan.

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, onko hallitus arvioinut lääkekorvausleikkausten sosiaalisia ja terveydellisiä seurauksia, ja onko hallitus valmis harkitsemaan uudelleen sitä, että alkuomavastuu poistettaisiin vähintään elämää ylläpitäviltä lääkkeiltä.