Sähkön siirron poskettomat korotukset

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen Fortumin sähköverkot ostaneen Caruna Oy:n valtavista sähkönsiirtohintojen korotuksista. Vaadimme hallitusta reagoimaan Carunan ilmoittamiin poikkeuksellisen suuriin korotuksiin ja varmistamaan Carunan verojen maksu Suomeen.

Onko ylipäätään järkevää, että monopoliluonteinen ja yhteiskunnallisesti tärkeä sähköverkkotoiminta on ulkomaisen yksityisen sijoitusyhtiön omistuksessa?

Fortumin sähköverkkojen yksityistämisestä päätettiin joulukuussa 2013 hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Olin tuolloin kulttuuri- ja urheiluministerinä mukana kokouksessa ja esitin yksityistämisestä luopumista. Jäin kuitenkin hallituksessa yksin ja verkot myytiin pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevalle Caruna Oy:lle. Kaikki muut hallituspuolueet hyväksyivät myynnin, ja pitivät sitä ongelmattomana.

Yksityisen monopolin luominen sähkönsiirtomarkkinoille ei ole järkevää, ja varoitimme tästä jo tuolloin kun verkkojen myyntiä suunniteltiin. Valitettavasti esiin tuomamme uhkakuvat näyttävät nyt tulevan karulla tavalla todeksi kun Caruna kurittaa kansalaisia valtavilla siirtohintojen korotuksilla. Yhtiö ei myöskään veroparatiisijärjestelyjä hyödyntäen edes maksa veroja asiallisesti Suomeen.

Fortumin myymästä verkosta muodostetulla Caruna Oy:lla on jakeluverkkoalueet Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Sillä on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta.

Caruna Oy on ilmoittanut jopa yli 30% kertakorotuksista sähkönsiirtohintoihin. Poskettomia korotuksia yhtiö perustelee verkkojen parannuksista ja sähkömarkkinalain toimintavarmuusvelvoitteista aiheutuvilla kustannuksilla. Korotus on myös suurempi kuin muilla alueellisilla verkkoyhtiöillä.

Voi täysin aiheellisesti epäillä että korotusten taustalla on nimenomaan yksityisen yhtiön monopoliaseman hyväksikäyttö kuluttajien kustannuksella. Kuluttaja voi kilpailuttaa sähköyhtiönsä, mutta verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa. Kuluttaja on siis täysin verkot omistavan yhtiön hinnoittelun armoilla. Siksi on oleellista, miten verkkoyhtiöiden hinnoittelua valvotaan, erityisesti jos ne ovat yksityisessä omistuksessa. Monopolistisen luonteensa vuoksi olisi parasta, että sähköverkot olisivat julkisessa omistuksessa.

Vuonna 2013 voimaan tulleessa laissa määriteltiin, että energiamarkkinavirasto valvoo siirtohinnoittelua neljän vuoden välein. Valvontakausi on juuri päättynyt, eli seuraava mahdollisuus energiamarkkinaviraston valvontatoimenpiteisiin on vasta vajaan neljän vuoden päästä. Ei liene mikään suuri yllätys, että hinnankorotukset tehtiin ”juuri sopivasti” valvontakauden alkuun.

Hallitus ei voi nyt jäädä toimettomaksi vaan Carunan kohtuuttomiin hinnankorotuksiin on puututtava. Verkkoyhtiöiden hinnoittelun valvontaa on tehostettava. Pitäisi myös olla itsestään selvää, että kansalaisille tärkeän perushyödykkeen, sähkön, tuottamisesta maksetaan verot Suomeen. Jos asioiden tilaan ei saada korjausta, on myös harkittava sähköverkkojen palauttamista julkiseen omistukseen.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan ohessa.

KIRJALLINEN KYSYMYS
Sähkön siirtohinnoittelusta ja hinnoittelun valvonnasta

Fortum on valtion enemmistöomisteinen yhtiö, jonka sähköverkkojen myynnin ulkomaiseen yksityisomistukseen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta siunasi joulukuussa 2013, vasemmistoliiton kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen vastustuksesta ja vastaesityksestä huolimatta. Vasemmisto jäi hallituksessa yksin vastustamaan Fortumin verkkojen yksityistämistä.

Vasemmisto oli tuolloin huolissaan mahdollisista ongelmista, joita yksityisen sähköverkkomonopolin luominen voi tuoda kansalaisille ja yhteiskunnalle. Myös silloiset oppositiopuolueet Keskusta ja Perussuomalaiset ilmaisivat epäilyksiään sähköverkkojen myynnin järkevyydestä, sekä huolia verkkojen omistajuuden siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Asia ei ollut eduskunnan käsittelyssä, kun sitä ei pidetty strategisesti merkittävänä.

Fortumin myymästä verkosta muodostetulla Caruna Oy:lla on jakeluverkkoalueet Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Sillä on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta. Pääosin ulkomaisessa sijoitusyhtiö-omistuksessa olevalla Carunalla on julkisuudessa olevien tietojen mukaan yhteyksiä veroparatiiseihin ja voitoista Suomeen maksetut verot ovat jääneet vähäisiksi.

Caruna Oy on ilmoittanut jopa yli 30% kertakorotuksista sähkönsiirtohintoihin. Valtavia korotuksia yhtiö perustelee verkkojen parannuksista ja sähkömarkkinalain toimintavarmuusvelvoitteista aiheutuvilla kustannuksilla. Korotus on myös suurempi kuin muilla alueellisilla verkkoyhtiöillä. Korotukset nostavat kuluttajien sähkölaskua, ja erityisesti pienituloisille kansalaisille valtava kertakorotus aiheuttaa ongelmia.

Sähkönsiirtohinnan osuuden suuri nousu sähkölaskussa saattaa myös vähentää kuluttajien energiansäästöä, sillä käytetyn sähkön määrä ei vaikuta sähkönsiirrosta perittävään maksuun. On perusteltua syytä epäillä, että korotukset ovat velvoitteisiin ja kuluihin nähden kohtuuttomia ja kyseessä on monopoliaseman väärinkäyttö kuluttajien kustannuksella.

1990-luvulta lähtien sähkömarkkinoita vapautettaessa on pyritty jakamaan sähkön hinta kahtia siirtohintaan ja kulutuksesta perittävään hintaan. Uudistuksen hyvä puoli on, että se pakottaa sähköyhtiöt tehostamaan toimintaansa varsinkin sähköntuotannossa. Ongelma kuitenkin on, että sähköverkko on alueellinen monopoli. Kuluttaja voi kilpailuttaa sähköyhtiön, mutta verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa. Näin ollen kuluttaja on täysin verkot omistavan yhtiön toiminnan ja hinnoittelun armoilla. Siksi on oleellista, miten verkkoyhtiöiden hinnoittelua valvotaan, erityisesti jos toiminta on yksityisessä omistuksessa. Monopolistisen luonteensa vuoksi olisi parasta, että sähköverkot olisivat julkisessa omistuksessa.

Vuonna 2013 voimaan tulleessa laissa määriteltiin, että energiamarkkinavirasto valvoo siirtohinnoittelua neljän vuoden välein. Valvontakausi on juuri päättynyt, eli seuraava mahdollisuus energiamarkkinaviraston valvontatoimenpiteisiin on vasta vajaan neljän vuoden päästä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

– Miten hallitus aikoo puuttua Carunan ilmoittamaan sähkönsiirron hinnan poikkeuksellisen suureen korotukseen,
– aikooko hallitus esittää energiamarkkinavirastolle oikeutta puuttua vuosittain ja aina tarpeen ilmetessä tavallista suurempiin sähkön siirtohintojen korotuksiin ilman neljän vuoden kankeaa tarkastelujaksoa,
– miten hallitus aikoo varmistaa, että yksityistä monopoliliiketoimintaa erittäin kannattavasti harjoittava Caruna Oy maksaa jatkossa veronsa asiallisesti Suomeen,
– sekä onko hallituksen mielestä oikein, että Suomessa sallitaan yksityinen monopoli sähköverkkojen tapaisessa perusinfrastruktuurissa, joka on kansalaisille elintärkeää ja aikooko hallitus arvioida uudelleen linjausta siitä, onko sähköverkkojen omistuksessa kyse yhteiskunnalle merkittävästä strategisesta omistuksesta?