Faktoista Helsingin Sanomille

HS (24.11.) syytti pääkirjoituksessaan poliitikkoja sairauksien keksimisestä ja faktojen sivuuttamisesta, mutta syyllistyi samaan itse. On selvää, että pääkirjoitussivulla tehdään politiikkaa, mutta faktojen pitäisi pääkirjoituksessakin olla tarkastelun kestäviä.

Pääkirjoituksen väite oli, että luottamus EU:hun ei ole heikentynyt ja tuloerot eivät ole kasvaneet.

HS perustaa väitteensä unionin suosiosta Pew-tutkimuslaitoksen kesäkuussa julkaisemaan kyselytutkimukseen sekä eurobarometreihin. On totta, että mikäli tarkastelu rajataan vain viimeisimpiin kyselyihin, EU:n kannatuksen voi katsoa lisääntyneen.

Pidemmällä tarkastelulla molemmat aineistot kertovat kuitenkin kansalaisten EU-kannatuksen vähentyneen selvästi. Eurobarometrissa luottamus EU:hun oli korkeimmillaan lähes 60 prosentin tasolla. Finanssikriisin myötä se romahti alimmillaan 30 prosentin tasolle. Tässä kuvassa viimeaikainen nousu on laiha lohtu. Meidän tulisi yhdessä miettiä, miten luottamusta parannetaan, eikä väittää, että ongelmia ei ole.

EU:n kannatusta mittaavan eurobarometrin tuloksia voi katsella täältä: http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/Chart/index

Helsingin Sanomat viittaa pääkirjoituksessaan Pew Research Centerin raporttiin. Kesäkuussa 2017 julkaistu kyselytutkimus ”osoittaa”, että EU:n kannatus on kasvussa. http://www.pewglobal.org/2017/06/15/post-brexit-europeans-more-favorable-toward-eu/

Saman laitoksen raportti kesäkuulta 2016 näyttää kuitenkin aivan erilaisen tuloksen. Tässä tarkasteluväli on pidempi ja ulottuu talouskriisiä edeltävälle ajalle: http://www.pewglobal.org/2016/06/07/euroskepticism-beyond-brexit/

Paljon riippuu siis myös tarkasteluvälistä.

Chatham Housen viime vuodenvaihteessa tekemä kysely kertoo vahvasta jakautumisesta ”eliitin” ja ”kansan” välillä: https://reader.chathamhouse.org/future-europe-comparing-public-and-elite-attitudes#

Brittiläinen Demos-ajatushautomo puolestaan julkaisu lokakuussa 2016 selvityksensä, jossa todettiin, että useissa maissa aika suuri osa ihmisistä ei ole unioniin tyytyväinen.
https://www.demos.co.uk/press-release/the-age-of-fear-new-polling-reveals-a-gloomy-divided-europe/

* * *

Tuloerot ovat useimmilla tarkastelutavoilla kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien taantumavuosia lukuun ottamatta. Pidemmällä aikavälillä erityisesti kaikkein suurituloisimmat ovat kasvattaneet eroa muihin. Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kertovat suunnan olevan jälleen kohti suurempia eroja: http://www.stat.fi/til/tjkt/2015/02/tjkt_2015_02_2016-12-20_kat_001_fi.html

Myös varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet: http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty22017/ty22017pdf/ty22017TuomalaRiihelaSullstrom.pdf

Teetimme syksyllä eduskunnan tietopalvelulla laskelman, joka osoitti Sipilän hallituksen toimien lisänneen tuloeroja. Pääkirjoituksessaan HS kyseenalaistaa laskelman samoilla höttöisillä perusteilla kuin pääministeri Sipilä taannoin.

Poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa tuloeroihin vain osittain, sillä myös muut kehityssuunnat ympäröivässä maailmassa vaikuttavat. Tietopalvelun laskelmissa tarkasteltiin nimenomaan hallituksen päätösten vaikutuksia. Kataisen hallitus teki vastaavat laskelmat aina ennen päätöksentekoa, ja hallituksen politiikka oli tuloeroja kaventavaa ja köyhyyttä vähentävää.

Voimme olla eri mieltä siitä, ovatko tuloerot hyvä vai huono asia tai pitääkö kansalaisten luottamusta EU:hun vahvistaa vai ei. HS:n ei kuitenkaan tulisi sivuuttaa itse faktoja tarkoitushakuisilla väitteillä, jotka eivät kestä pitemmän aikavälin tarkastelua.