Onko EU yhtään parempi kuin Trump?

Euroopan maiden ympäristöministerit kokoontuvat huomenna perjantaina Luxemburgiin neuvottelemaan EU:n ilmastosääntelystä. Erityisesti neuvottelupöydässä ovat päästövähennykset päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, eli ns. taakanjako- ja LULUCF-asetukset. Nyt siis haetaan EU-jäsenmaiden yhteistä kantaa siitä, miten ilmastopäästöjä vähennetään liikenteessä, asumisessa, maataloudessa ja metsissä. Jäsenmaiden saatua muodostettua yhteisen kantansa ryhdytään tätä kantaa sovittamaan yhteen Euroopan parlamentin ja komission kantojen kanssa ns. trilogi-neuvotteluissa.

EU:n ilmastosääntely tähtää Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen. Nyt ollaan siis luomassa yhteisiä pelisääntöjä, joiden avulla ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahden asteen, pyrkien kohti 1,5 astetta. Tämänhetkiset maailman maiden sitoumukset johtaisivat noin 3 asteen lämpenemiseen, joten tavoitteita tullaan kiristämään ensi vuonna Pariisin sopimukseen kuuluvassa fasilitatiivisessa dialogissa. Siksi nyt kannattaisi katsoa yhtä aikaa lähelle ja kauas: pyrkiä tekemään ilmastotoimia nyt heti, jotta tulevaisuuden tavoite voidaan saavuttaa.

Suomen kanta näiden asetusten muotoilussa on koko ajan keskittynyt kansallisen taloudellisen edun, ei ilmastohyötyjen tavoitteluun. Taakanjakosektorilla on tavoiteltu mahdollisimman suuria joustomekanismeja, jotta tosiasiallinen päästövähennystavoite asettuisi sovittua alemmaksi. Maankäyttösektorilla taas metsien hiilivaraston ja hiilinielujen osalta on esitetty mitä kummallisempia keinoja sille, että Suomi voisi lisätä massiivisesti metsien hakkuita ilman, että hakkuiden ilmastovaikutuksia otettaisiin huomioon.

Metsäteollisuus onnistui voimallisessa lobbaamisessa Euroopan parlamentissa. Parlamentin muutaman viikon takainen äänestystulos tarkoittaa suunnilleen sitä, että hiilinielujen muutosta ei raportoitaisi oikein. Jos tämä kanta jäisi lopulliseksi, emme voisi tietää, millaisia vaikutuksia metsienkäytöllä on ilmastoon. Jos EU päättäisi laittaa taloudellisen edun ilmastonmuutoksen torjunnan edelle, olisimmeko yhtään parempia kuin Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta irrottaa uhannut presidentti Trump?

Nyt ministerineuvoston täytyy olla parlamenttia viisaampi, ja laatia yhteiset pelisäännöt, jotka ovat tieteenmukaiset, läpinäkyvät, yhteismitalliset ja selkeät. Kun vaakakupissa on koko maapallon tulevaisuus, tulee jokaisen maailman maan pyrkiä aidosti vähentämään omia ilmastopäästöjään. Olemme suuressa valiokunnassa evästäneet Suomen neuvottelijoita useaan otteeseen, ja aina Vasemmistoliiton linja on ollut, että EU-sääntelyn tulee olla tieteenmukaista ja tähdätä nettoilmastovaikutusten pienentämiseen. Tärkeintä on, että ilmastovaikutukset tulevat kirjatuksi oikein – vain oikein ja yhteisesti sovitulla tavalla kirjattuja päästöjä ja poistoja voidaan ohjata politiikalla oikeaan suuntaan.

EU on ensimmäinen Pariisin sopimuksen osapuoli, joka tekee konkreettiset pelisäännöt ilmastopäästöjen vähentämiselle. Siksi EU:n päätöksillä on kokoaan suurempi merkitys. On todennäköistä, että muut maat ottavat mallia ja ideoita EU:n ilmastosääntelystä. EU:n päätösten tuleekin olla sellaisia, että ne kestävät päivänvalon myös, jos esimerkiksi Brasilia ottaa samat keinot käyttöön.