Onko kuntavaalit pormestarivaalit?

Vasemmisto on asettanut minut pormestariehdokkaakseen Helsingissä. Pekka Sauri on asettunut vihreiden ehdokasehdokkaaksi, Anni Sinnemäen ilmoitusta odotellaan. Kokoomus yrittää kiivaasti houkutella Jan Vapaavuorta pormestariehdokkaakseen.

Mistä oikein on kysymys? Äänestetäänkö siis Helsinkiin myös pormestari kuntavaaleissa huhtikuussa? Vastaus on ei ja kyllä, mutta huomattavasti enemmän ei kuin kyllä.

Helsingin kaupunki siirtyy pormestarimalliin kuntavaalien jälkeen. Valtuustosta valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria. On politiikan avoimuuden kannalta hyvä, että puolueet ilmoittavat etukäteen ennen vaaleja, kuka heidän pormestariehdokkaansa on. Kuntavaalit eivät ole kuitenkaan henkilövaali tai pormestarivaali.

Kuntavaaleissa valitaan Helsinkiin 85 valtuutettua. Eri puolueiden valtuutettujen määrä, poliittiset voimasuhteet, ovat ratkaiseva sen kannalta, minkälaista politiikkaa tehdään. Mitä enemmän puolueella on valtuutettuja, sitä painavampi on sen asema valtuustossa.

Kuntapolitiikassa ei ole hallitus-oppositio -asetelmaa, ainakaan periaatteessa. Eri asioiden kohdalla luodaan erilaisia enemmistöjä. Tästä konkreettinen esimerkki on vaikkapa Guggenheim-äänestys. Kahden suurimman valtuustopuolueen kokoomuksen ja vihreiden enemmistö oli Guggenheim-diilin puolella, mutta silti valtuuston enemmistö äänesti diilin nurin.

Vaikka Helsinki siirtyy pormestari-malliin, valtuusto tekee jatkossakin päätökset ja eri puolueiden valtuutettujen määrä on ratkaiseva asia.

Esimerkiksi sillä mikä on suurin puolue valtuustossa, on symbolista merkitystä, ainakin suurimman puolueen paikasta kamppaileville puolueille. Mutta käytännössä suurimmalla puolueella ei ole sen enempää valtaa kuin puolueen vaaleissa saamien valtuutettujen määrä.

Esimerkiksi Helsingissä tuoreen mielipidemittauksen mukaan vihreät ja kokoomus kamppailevat suurimman puolueen asemasta. Mutta mikä muuttuu käytännössä, jos kokoomus ja vihreät vaihtavat paikkaansa?

Tähänkin asti nämä puolueet ovat löytäneet toisensa yleensä varsin mukavasti isoissa asioissa, on sitten ollut kysymys esimerkiksi yleiskaavasta, asunto-ohjelmasta tai yhtiöittämisestä. Taasen esimerkiksi Vartiosaaren osayleiskaavassa kokoomus ja demarit äänestivät saaren rakentamisen läpi, vaikka vihreät olivat erimieltä yhdessä Vasemmiston kanssa.

Jatkossakin siis eri asioissa tulee olemaan erilaisia enemmistöjä valtuustossa. Tällä hetkellä Helsingin valtuustossa on punavihreä enemmistö. Tätä enemmistöä on valitettavan harvoin saatu käytännössä käytettyä. Mielipidetiedustelun mukaan punavihreä enemmistö on vahvistumassa entisestään. Toivottavasti jatkossa sitä pystytään käyttämään nykyistä paremmin.

*

Pormestarimalli ei muuta valtuuston toimintalogiikkaa. Pormestarimalli merkitsee sitä, että valtuustokauden ajaksi valtuuston valitsemat pormestari ja apulaispormestarit korvaavat nykyisin periaatteessa virkamiehinä toimivat poliittisin perustein valitut kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtan.

Monissa maissa, esim. Iso-Britaniassa ja Ranskassa, pormestari valitaan suoralla kansanvaalilla ja pormestarilla on merkittävä valta. Helsingin ja Suomen mallissa pormestari on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hänellä ei ole siis merkittävää itsenäistä päätöksentekovaltaa vaan hänen valtansa on lopulta yhden kaupunginhallituksen jäsenen ja valtuutetun valta.

Helsingin pormestariksi ei siis valita sitä, joka saa eniten henkilökohtaisia ääniä. Helsingin pormestari valitaan valtuustosta ja silloin ei ole teoriassa merkitystä, onko tullut valituksi suurimmalla vai pienimällä äänimäärällä.

Sitä ei myöskään ole päätetty, millä periaatteella pormestari valitaan. Yleinen oletus on se, että pormestariksi valitaan vaaleissa suurimmaksi valtuustoryhmäksi tulleen puolueen ennen vaaleja asettama pormestariehdokas. Ja tämän jälkeen apulaispormestarin paikat jaettaisiin puolueilla suhteessa niiden samaan valtuutettujen määrään.

Tämä olisi loogista ja itse asiassa noudattaisi pitkälti tähän asti voimassa ollutta paikkojen jakotapaa.
Tähän asti suurin puolue on päässyt ensimmäisenä valitsemaan tehtävän ja siksi kokoomuksella on kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja vihreillä kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus.

Mutta mitään ei ole päätetty vielä valintatavasta. Koska valtuuston enemmistö valitsee pormestarin, voi tietenkin olla, ettei suurimman puolueen asettama ehdokas kelpaakaan enemmistölle. Tai enemmistö haluaa pormestariksi aivan jonkun muun puolueen valtuutetun kuin suurimman puolueen. Tämäkin on mahdollista.

Myöskään pormestariehdokkaat eivät ole automaattisesti puolueiden ehdokkaita apulaispormestareiksi.

Minusta olisi hyvä, että pelisäänöistä pormestarin ja apulaispormestarien valinnan osalta pyrittäisiin sopimaan jo ennen vaaleja puolueiden kesken.

*

Kuntavaalit eivät ole siis pormestarivaalit tai henkilövaalit, vaikka varmasti mediasta jotkut voi tulla saamaan sellaisen käsityksen, koska pormestariehdokkaita tultaneen nostamaan esille julkisuudessa. Pormestariehdokkailla on tavallaan paikallisesti sama rooli kuin puolueen puheenjohtajilla valtakunnallisesti, tuoda esiin puolueensa tavoitteita ja linjauksia.

Vaikka Helsinki siirtyy pormestarimalliin, kuntavaaleissa äänestetään valtuutetuista. Ja päätökset valtuustossa tekee edelleen 85 valtuutettua, eivät ainoastaan pormestari ja apulaispormestarit.