CETA-salailua vai avoin kaivoslakiuudistus?

”Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” Näin sanoo Suomen perustuslaki.

Valta Suomessa ei siis kuulu hallitukselle tai yrityksille. Tämän Sipilän hallitus tuntuu vain kovin usein unohtavan.

Nyt keskustalaisministeri näyttää ohittaneen eduskunnan yksimielisen vaatimuksen kaivoslain uudistamisen arvioinnista, ja korvanneen sen suppealla selvityksellä, joka on tilattu mahdollisesti puolueelliselta taholta.

Kun EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta CETA:a käsiteltiin eduskunnassa keväällä, kuultiin eri valiokunnissa laajasti asiantuntijoita. Asiantuntijat nostivat esiin huolen sopimukseen liittyvän investointisuojan ongelmista.

Voiko CETA-sopimus solmia Suomen kädet esimerkiksi kaivosten rojaltiveron säätämisen tai ympäristölainsäädännön tiukentamisen osalta? Voisiko kaivosyhtiöillä olla mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen eduskunnan demokraattisista päätöksistä?

Erityisen iso tämä kysymys on, koska CETA-sopimus ollaan solmimassa Kanadan kanssa, jonka kaivosyhtiöillä on poikkeuksellisen aggressiivinen maine etujensa ajamisessa ulkomailla. Ulkoasiainvaliokunta päättikin ehdottaa eduskunnalle sitovaa lausumaa, jonka mukaan ”kaivoslain uusimistarve täytyy arvioida välittömästi, ja mahdolliset muutokset tehdä vielä tällä vaalikaudella”.

Eduskunta hyväksyi tiukan lausuman yksimielisesti. (Esityksemme koko CETA-sopimuksen hylkäämisestä valitettavasti kaatui äänestyksessä.)

Teimme syksyn aluksi vasemmistoliiton kansanedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk) koskien kaivoslain uudistamista ja sen aikataulua.

Vastauksessaan Lintilä mainitsi, että työ- ja elinkeinoministeriö on jo tilannut selvityksen siitä, aiheuttaako CETA-sopimus muutostarpeita kaivoslakiin. Selvityksen ja ministerin mukaan ei aiheuta.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ei ole tiedottanut asiakirjan valmistumisesta. Selvitystä ei ole toimitettu eduskunnalle, informoitu lausuman laatinutta ulkoasiainvaliokuntaa, eikä siitä ole mainintaa ministeriön verkkosivuillla. Ministeriö toimitti asiakirjan sähköpostitse, kun sitä erikseen pyydettiin.

Jos kansainvälisten kauppasopimusten, erityisesti EU:n ja USA:n välisen TTIP:n, laadintaa on leimannut salailu, ei myöskään ministeriö saa kovin korkeita pisteitä avoimuudestaan. Eduskunta on yksimielisesti vaatinut arviointia kaivoslain uudistamisesta, ja kuulemme näin tärkeästä selvityksestä ohimennen mainittuna kirjallisen kysymyksen vastauksessa!

Selvityksen CETA-sopimuksen aiheuttamista muutostarpeista kaivoslakiin on laatinut asianajotoimisto Borenius. Selvityksen johtopäätös siis on, ettei muutostarpeita ole. Mutta valitettavasti selvitys on melko suppea, eikä se käsittele kysymystä lainkaan niin laajasti, kuin mitä eduskunnan asiantuntijakuulemisissa ja valiokuntien lausunnoissa nostettiin esiin.

Nyt herääkin kysymys, kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu. Borenius on nimittäin profiloitunut kaivannaisalan yritysten edustamisessa. Boreniuksen kokemus – joka on hyvin laajaa –  on nimenomaan kaivannaisteollisuuden yritysten näkökulmasta, ei valtion, kansalaisten tai ympäristön. Kyseenalainen maine yhtiölle on tullut erityisesti Talvivaaran ympäristöoikeudellisten asioiden hoitajana.

Menikö TEM:llä selvityksen tilaus ihan nappiin? Mielestäni ei mennyt. CETA-sopimus herättää paljon huolta kansalaisissa. Huolta ei hälvennä se, jos keskeisen selvityksen laatijoiden puolueettomuus voidaan kyseenalaistaa.

Lisäksi on huomattava, että eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia. Se tarkoittaa laajempaa arviointia, kuin pelkkää CETA-sopimuksen vaikutusten selvityksen tilaamista kaivosteollisuuden puolustajalta.

Siksi tein Lintilälle uuden kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn:

Miten CETA-selvityksen laatija valittiin ja miten huolehdittiin siitä, että selvitys on mahdollisimman puolueeton?

Mikä on eduskunnan edellyttämän kaivoslain uudistamisen arvioinnin aikataulu ja missä muodossa selvitys lain muutostarpeista on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn?

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa. Odotan vastausta suurella mielenkiinnolla.