Esitys uudesta eläinsuojelulaista vaatii merkittäviä parannuksia

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista sisältää hyviä asioita ja parannuksia. Lakiesityksessä on kuitenkin vielä paljon asioita, jotka vaativat kehittämistä ja parantamista eduskuntakäsittelyssä.

Hyvää lakiesityksessä on muun muassa kivunlievitys nupoutukseen, tiineytyshäkeissä pidettävän ajan rajoittaminen ja parsinavetoissa elävien nautojen jaloittelun lisääminen. Juomaveden saantivaatimus parantui lausuntojen ja kansalaispalautteen avulla.
 
Koirien tunnusmerkinnöistä säädetään erillisellä lailla ja valvontaviranomaisena mainitaan maakunnassa työskentelevä eläinlääkäri pelkän lakiluonnoksessa olleen ”maakunnan” sijaan. Kameravalvonta teurastamoille säädetään mahdolliseksi ja enää ei voida teurastaa kohtuuttomalla tavalla uskontoon vedoten.

*

Eläinten hyvinvoinnista annettuun lakiesitykseen kirjattujen parannusten ongelma on kuitenkin se, että vaikka lain tarkoitus sekä pitopaikan ja hoidon yleiset vaatimukset ovat hyviä, nämä hyvät aikomukset vesitetään poikkeuksilla ja alemmanasteisilla säädöksillä.

Ensinnäkin maininta eläinten itseisarvosta puuttuu pykälistä, se on ainoastaan perustelutekstissä. Tämä kertoo valitettavalla tavalla lain hengestä. Varsinaisessa laissa ei haluta puhua eläinten itseisarvosta.

Turkistarhauksen jatkuminen kaikkien nykyisten turkiseläinten osalta aiotaan sallia, vaikka on mahdotonta taata niille olosuhteet, joissa niiden lajille tyypilliset käyttäytymistarpeet muun muassa liikkumisen ja ravinnon etsintään liittyen tulisivat huomioiduiksi.

Itse asiassa turkistarhaus pitäisi jo tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännönkin perusteella kieltää. Turkistarhausta ei silti kielletä edelleenkään. Lakiesityksen perusteella turkistarhoilla ei edes edellytetä jatkuvaa vedensaantia kaikille eläimille, se rajataan vain siitoseläimille. Ja tämänkin pienen parannuksen toteuttamiseen on annettu peräti yhdeksän vuoden siirtymäaika.

Olisi perusteltua kieltää turkistarhaus siirtymäajalla, jossa tarhaajille luodaan luopumisjärjestelmä ja mahdollisuus siirtyä toisen elinkeinon pariin. Pitää muistaa, että jo nyt monet turkistarhat kamppailevat kannattavuuden rajoilla ja tarhaus on useille sivuelinkeino.

Turkistarhaus tulee joka tapauksessa loppumaan, mm. siksi etteivät nuoremmat sukupolvet halua käyttää turkiksia ja monet keskeiset muotitalot ovat ilmoittaneet luopuvansa turkisten käytöstä kokonaan. Hallittu lopettaminen olisi myös tarhaajien etu.

*

Porsimishäkkien kieltäminen edes pitkällä siirtymäajalla antaisi signaalin siitä, että eläinten hyvinvointitutkimus otettaan vakavasti lainsäädäntöä valmisteltaessa. Porsaiden kastraatio pelkän kipulääkityksen kanssa ei ole riittävä muutos nykyiseen. Kastraatiosta pitäisi luopua kokonaan.

Parsinavetoissa lehmien jaloittelua lisätään 60 päivästä 90 päivään vuodessa. Tämän saa jatkossa toteuttaa muulloinkin kuin kesäaikaan. Tämä on hyvä asia ja hyvä tarkoitus, mutta se voi todellisuudessa myös vähentää jaloittelua, jos ei huolehdita siitä, että valvonta toimii. Nimittäin valvominen on vaikeaa, jos ei ole selkeää ajanjaksoa, jolloin eläinten ainakin pitäisi olla ulkona.

Vasemmistoliiton näkökulma on se, että parsinavetat pitäisi kieltää kokonaan. Investointituista luopuminenhan johtaa toki tähän suuntaan.

*

Suomalaisen maatalouden ja suomalaisen ruuantuotannon ainoa kestävä kilpailuetu on se, että se on turvallista, puhdasta ja eettisesti tuotettua.

Aikoinaan ei esimerkiksi kielletty kokonaan häkkikanaloita, vaan tuotanto siirtyi niin sanottuihin virikehäkkikanaloihin, joita kehdataan markkinoida myös ”pienryhmäkanaloina”. Nyt kuluttajat ja kaupat äänestävät omilla toimillaan ja virikehäkkikananmunien kysyntä hiipuu.

Kuluttajat tulevat myös itse kaupan hyllyillä äänestämään sen puolesta, että he haluavat ostaa entistä eettisemmin ja paremmin eläinten hyvinvoinnin turvaavia elintarvikkeita. Yksin emme voi nojata kuluttajien valintoihin, vaan yhteiskuntaa pitää muuttaa myös lainsäädännön kautta.

Tälläkin hetkellä Suomessa on tuotantotiloja, joilla ylitetään reippaasti eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimukset, joissa emakot porsivat vapaina, ja joissa lypsylehmät ulkoilevat ympäri vuoden.

Hallituksen lakiesityksellä ei anneta tarpeellista sysäystä kotieläintuotannolle muuttua eläinten hyvinvointia todella huomioivaksi, vaan pitäydytään vanhassa, kunnes se käy kannattamattomaksi.

Sen vuoksi toivon, että eduskuntakäsittelyssä huomioidaan asiantuntijoiden esiin nostamia kriittisiä arvioita lakiesityksestä. Lakiesitystä on syytä muuttaa eduskunnassa paremmin vastaamaan eläinten hyvinvointia ja kotieläintuotannon tulevaisuuden vaatimuksia.