Tekopyhyyden aika on nyt

Reilu kymmenen vuotta sitten kokoomuksessa julistettiin, miten ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Kokoomus julistautui ”työväenpuolueeksi” ja perussuomalaiset ilmoittivat olevansa ”työväenpuolue ilman sosialismia”.

Suomalaista politiikkaa arvosteltiin siitä, ettei puolueita erota toisistaan ja kaikki puolueet ovat sitä yhtä ja samaa. Jos Sipilän hallituksen toiminnasta hakee jotain positiivista, niin ainakin puheet siitä, ettei puolueissa ole eroja, ovat kyllä loppuneet.

Toki en olisi toivonut, että puolueiden erot tulevat esiin tällä tavalla. Tavallinen kansa on joutunut kärsimään siitä toden teolla, kun Sipilä, Orpo ja Terho ovat näyttäneet todelliset oikeistolaiset raateluhampaansa.

Pienituloisten perusturvaa on leikattu, sairaiden kustannuksia on nostettu ja kansainvälisesti arvostettua koulutusjärjestelmää on romutettu. Lisäksi ”työväenpuolueet” ovat hyökänneet rehtejä ja ahkeria työtä tekeviä työntekijöitä vastaan.

Ensin työaikaa pidennettiin ilman että palkkaa korotettiin ja julkisen puolen työntekijöiden lomarahoista leikattiin 30 prosenttia. Nyt työntekijöiden irtisanomista halutaan helpottaa pienissä yrityksissä.

*

”Vastakkainasettelun aika on ohi” slogan on täydellisesti ohi. Nyt ollaan palattu sellaiseen vastakkainasettelun aikaan, etten itse muista sitä omalta parinkymmenen vuoden poliittiselta uraltani.

En muista mitään asiaa, joka olisi jakanut kansan näin vahvasti kahtia. Hiukan useampi ymmärtää poliittisia lakkoja kuin vastustaa. Samoin hiukan useampi vastustaa irtisanomissuojan heikentämistä kuin kannattaa sitä. Mutta molemmat leirit ovat lähes yhtä vahvoja.

Sama kahtiajakautuminen näkyy myös puolueiden välillä. Siinä missä vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden kannattajat ymmärtävät ja kannattavat poliittisia lakkoja yhtä lailla kokoomuksen ja keskustan kannattajat vastustavat niitä. Sama jako on myös irtisanomissuojassa.

Pääministeri Juha Sipilä ei ole siis onnistunut jääräpäisyydellään ja pakkomielteisyydellään vain aiheuttamaan kansakunnalle taloudellisia menetyksiä vaan hän on myös onnistunut jakamaan kansan täysin kahtia.

Historiallinen pääministeri?

*

Sivutuotteena tänään ja huomenna järjestettävässä JHL:n lakossa on nähty jeesustelun Suomen ennätys.

Lapset ottavat iloisena ja innoissaan mukavana vaihteluna eväsruuan päiväkodeissa ja kouluissa. Samaan aikaan iltapäivälehdistö lietsoo tunnelmaa, jossa voisi kuvitella lapsien olevan nääntymässä nälkään ja sankariyrittäjät tarjoavat vähistään ruokaa nälkäänäkeville lapsille.

Missä nämä kauhistelevat ”epäpoliittiset” kokoomusvaltuutetut, sampoterhot, kauppakamarin johtajat ja lobbausjärjestö Suomen yrittäjät ry:n aktiivit olivat vaatimassa ruokaa lapsille, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin ja silloin vietiin kirjaimellisesti leipä työttömien lasten suusta? Missä oli huoli lasten ruuasta, kun vanhemmilta leikattiin työttömyyskorvauksia tai kun lapsilisiä leikattiin?

Tähän asti he ovat olleet lähinnä vaatimassa veronalennuksia ja arvostelemassa ”tehotonta julkista sektoria”, joka tuhlaa ”heidän” verorahojaan. Ei ole nähty vaatimuksia paremmasta kouluruuasta tai ruuasta kaikille lapsille. Mutta nyt kyllä ollaan huolestuneita, kun kahtena päivänä jokaisessa koulussa ja päiväkodissa ei saa normaalia ruokaa.

Tekopyhyyden aika on nyt.