Liike on oikeaan suuntaan – vasemmalle

”Liike on tärkeintä, ei päämäärä.”

Eduard Bernstein on vapaasti lainaten sanonut näin. Kun arvioidaan monen puolueen muodostaman koalitiohallituksen ohjelmaa, on syytä nimenomaan seurata liikkeen suuntaa. Onko suunta parempaan vai huonompaan.

Vaaleissa ihmiset osoittivat muutoshalua. Tämä heijastui sekä puoluekannatuksessa että myös puolueiden sisällä, kun uusia edustajia nousi ennätysmäärä eduskuntaan. Kun arvioidaan hallituksen ohjelmaa, pitää arvioida onko muutoksen suunta kansan haluama.

Eduskuntavaaleissa voittajat olivat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Nämä puolueet nostivat selkeästi sekä prosentuaalista kannatustaan että edustajien paikkamäärää verrattuna edellisten eduskuntavaalien tulokseen.

On siis luonnollista, että kaikki vaalien selvät voittajat ovat hallituksessa. Hallituksella on selkeä enemmistö eduskunnassa, kansan osoittama muutoshalu näkyy siis selvästi politiikan suunnan muutoksessa.

Hallituksen muodostaminen vaatii yhteistyötä. Perussuomalaiset osoittivat täydellistä yhteistyökyvyttömyyttä kaikkia muita puolueita kohtaan ja kokoomus ylimielisyydessään ajoi itsensä ulos hallituksesta.

*

Ennen eduskuntavaaleja vasemmistoliitto asetti avoimesti ja julkisesti tavoitteensa hallitukseen menolle ja kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle. Teimme myös päätöksen, että avaamme kaikille puolueen jäsenille mahdollisuuden sanoa sanansa hallitusohjelmasta neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä.

Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän näkökulmasta historiallisessa jäsenäänestyksessä peräti 97 prosenttia äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti hallitukseen osallistumista. Miksi näin?

Hallitusohjelmaa tarkasteltaessa voi todeta, että liike on oikeaan suuntaan. Vasemmalle. Joissain asioissa otetaan pieniä askelia eteenpäin, toisissa suurempia harppauksia. Juurikaan taka-askelia ei tarvinnut ottaa.

*

Eduskuntavaalit olivat muutosvaalit. Ne olivat myös ilmastovaalit, ja kansalaiset kaikista ikäluokista ovat kertoneet, että ilmastonmuutos on torjuttava nyt. Nyt on pakko.

Tämä hallitus vastaa kansalaisten perusteltuun huoleen. Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, huomioiden ihmisten erilaiset tilanteet.

Haluamme olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio. Näistä tavoitteista voi olla ylpeä.

*

Viime vuosien epäoikeudenmukaisimpia päätöksiä on ollut ns. aktiivimalli. Vastustimme aktiivimallia viimeiseen asti. Valitettavasti kaikki se kritiikki, jota silloin esitimme aktiivimallia kohtaan, on myös toteutunut.

Aktiivimalli on ollut tosiasiassa passiivimalli, jossa ihmiset ovat aktiivisesta työnhaustaan huolimatta ajautunut entistä syvempään köyhyyteen ja toimeentulotukiloukkuun. Yhtään ihmistä aktiivimalli ei ole työllistänyt.

Aktiivimallin kumoamiseksi kerättiin myös lähes ennätysajassa kansalaisaloitteen vaatimat allekirjoitukset, mutta sekään ei saanut edellistä eduskuntaa kumoamaan nöyryyttävää ja epäonnistunutta aktiivimallia.

Vasemmistoliiton yksiselitteinen kynnyskysymys hallitukseen menolle oli se, että aktiivimalli puretaan. Ja niin myös tapahtuu. Kuten asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on todennut:

”Aktiivimalli puretaan. Moni on kysynyt ja haluan vastata selvästi. STM valmistelee jo mallin purkamista ja muutos viedään läpi niin nopeasti kuin on mahdollista huomioon ottaen hyvä lainsäädäntötapa ja Kelan järjestelmien muutostarpeet.”

*

Hallitusohjelman myötä on ohi myös vuodet, jolloin perusturvan varassa olevilta pienituloisilta leikattiin. Punavihreän kansanrintaman myötä perusturvaan ja muihin etuisuuksiin tulee täydet indeksikorotukset. Lisäksi pienimpiin eläkkeisiin tehdään tasokorotus ja myös muihin perusturvan etuisuuksiin tehdään indeksikorotusten lisäksi pienet tasokorotukset.

Työntekijöitä ja julkista taloutta rapannut ns. kilpailukykysopimus ei jatku enää tämän vuoden jälkeen. Jatkossa julkisen puolen työntekijöille tulee lomarahat taas täysimääräisesti ja työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliitot voivat neuvotella kompensaatiot kiky-menetyksistä.

Hallitus ei hakeudu vastakkain työntekijöiden kanssa vaan haluaa käydä rakentavaa vuoropuhelua ja tehdä kolmikantaista yhteistyötä.

*

Vanhustenhoidon ja –hoivan törkeät laiminlyönnit ovat herättäneet oikeutettua raivoa ja kritiikkiä. Suorastaan rikollisia laiminlyöntejä on paljastunut pörssiyhtiöiden ja pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden hoivakodeissa. Vaikka räikeimmät ja törkeimmät laiminlyönnit on nähty bisnestä tekevissä yksityisissä firmoissa, on ongelmia myös julkisella puolella.

Hallitus vastaa vanhustenhoidon ongelmiin säätämällä lakiin vähintään 0,7 henkilöstömitoituksen. Tässä ei ole kysymys lillukanvarsista tai desimaaleista vaan tuhansista koulutetuista hoitajista pitämään huolta inhimillisestä vanhuudesta. Hoitajien määrä tulee kasvamaan asteittain.

Suurin osa vanhuksista ei tarvitse tehostettua laitoshoitoa, mutta parempaa kotihoitoa. Siksi kotihoidon kehittämiseen ohjataan merkittävästi lisäresursseja.

Palveluita tuottavien ja tilaavien kuntien tilannetta taasen helpottaa se, että kunnille palautetaan valtionosuuksien kiky-leikkaukset, mikä merkitsee lähes miljardin euron lisäystä kuntatalouteen.

Sote-uudistus saadaan lopulta toteutettua tämän hallituksen aikana. Rohkeasti sanottu, mutta nyt palaset ovat kasassa, kun kokoomuksen hellimä yksityisiä terveys- ja hoivajättejä suosinut bisnesmalli on heitetty romukoppaan.

Yksityisten yritysten voitonmaksimoinnin sijaan nyt sote-uudistuksen lähtökohdiksi on palautettu alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta, perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja sosiaali- ja terveyshoidon palveluketjujen yhteensovittamista.

*

Toissavaalien alla kaikki eduskuntapuolueet antoivat koulutuslupauksen, koulutuksesta ei enää leikata. Tästä lupauksesta tuli kuitenkin koulutuspetos, kun kokoomuslaisen opetusministerin johdolla koulutuksesta leikattiin ennätyksellisesti.

Nyt uuden opetusministerin Li Anderssonin johdolla lähdetään tekemään kunnianpalautusta koulutukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan kaikille lapsille täysimääräisenä ja ryhmäkokoja pienennetään sekä selvitetään kaksivuotista esiopetusta.

Koulutuspolitiikassa katsotaan myös rohkeasti tulevaisuuteen. Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuoteen. Ketään ei päästetä putoamaan peruskoulun jälkeen vaan jokaisesta kannetaan vastuuta. Samalla myös toteutetaan viime kaudella eduskunnan enemmistön hylkäämä maksuton toinen aste.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksilötasolla merkittävä uudistus, mutta myös yhteiskunnan tasolla. Pelkkä peruskoulu ei riitä enää nykytyöelämässä. Pelkän peruskoulun suorittaneista vain noin 40 prosenttia on työllistyneitä. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään nuorta peruskoulun jälkeen.

Aikoinaan SKDL, SDP ja keskusta ajoivat läpi peruskoulun, joka on ollut suomalaisen yhteiskunnan suurin tasa-arvoittava tekijä. Kokoomus vastusti silloin kiihkeästi peruskoulua. Nyt kokoomus näyttää vastustavan samalla kiihkeydellä oppivelvollisuusiän pidentämistä. Koulutuspoliittista uudistusta, joka nostaa osaamistasoa Suomessa ja lisää koulutuksen tasa-arvoa.

Myös korkea-asteesta pidetään huolta. Indeksitarkistukset palaavat ja rahoitukseen tehdään myös pieni tasokorotus.

*

Hallituspolitiikan päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. Tämä on aivan keskeistä vasemmistoliitolle. Olisimme toki olleet valmiita tekemään vielä kunnianhimoisempaa veropolitiikkaa, erityisesti osinkojen ja varallisuuden osalta.

Hallitus tekee merkittäviä tulevaisuusinvestointeja raiteisiin ja ilmastokestävämpään Suomeen. Hallitus investoi koulutukseen, tutkimuksen ja tuotekehitykseen. Nämä ovat tulevaisuusinvestointeja, mutta myös työllisyysinvestointeja.

Vasemmistoliitto suhtautuu ideologisesti epäillen kansallisomaisuuden myyntiin eikä näe sitä myöskään talouspoliittisesti järkevänä. Tuottavaa omaisuutta ei kannattaisi myydä investointeihin vaan vähänkin pidemmällä tähtäimellä olisi kannattavampaa tehdä tuottavat investoinnit lainalla.

Kun hallitusohjelmassa on nyt sitouduttu valtion omaisuuden myymiseen, pitää huolehtia siitä, ettei Caruna-kauppojen kaltaiset virheet toistu. Vasemmistoliittoa kannattaa kuunnella aikaisempaa herkemmällä korvalla.

*

Esitellyn hallitusohjelman myötä Suomi tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, perusturvaa parannetaan ja aktiivimalli puretaan.

Hallitus toteuttaa terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista parantavan sote-uudistuksen.

Hallitus on asettanut ilmastopolitiikan raamit niin, että se on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Hallitusohjelma pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella ja varmistaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

Näillä perusteilla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa hallitusohjelman hyväksymistä.