Ei toisteta 90-luvun laman virheitä

Syvä lama 1990-luvun alussa näkyy edelleen joka päivä. Varjo on pitkä. Monen työ, yritys ja terveys menivät laman aikana. Tulot katosivat, mutta velat jäivät.

Pitkä varjo näkyy erityisesti laman lapsissa. Monien kodeissa oli laman aiheuttamia ongelmia ja samaan aikaan palveluista leikattiin.

Tämä näkyy selvästi vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimuksista. Mielenterveysongelmia, keskenjääneitä opintoja ja syrjäytymistä.

1990-luvun laman suuri virhe oli pelastaa pankit, mutta antaa terveidenkin firmojen mennä nurin.

Jo 1990-luvulla tutkijat kerta toisensa jälkeen yrittävät muistuttaa, että leikkaukset lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tulevat kalliiksi. Sitä laskua joudumme maksamaan edelleen.

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka syvä koronakriisistä tulee. Nyt kuitenkin pitää pyrkiä ottamaan oppia 1990-luvun virheistä.

Terveitä yrityksiä kannattaa tukea, jotta ne selviävät vaikeimpien aikojen yli. Pienistä yrittäjistä on huolehdittava. Lomautettavaksi joutuvien ja irtisanottavien työntekijöiden toimeentulo pitää turvata.

Hallitus ja eduskunta ovat ryhtyneet ripeästi tukemaan ihmisiä ja yrityksiä. Kaikesta tästä huolimatta tulemme valitettavasti näkemään konkursseja sekä työttömyyden aiheuttamia inhimillisiä ongelmia.

Kun toivon mukaan koronakriisi saadaan nujerrettua muutamassa kuukaudessa, on iso kysymys, kuka joutuu laman maksajaksi. Tässäkin on syytä ottaa oppia 1990-luvun virheistä.

Suomella ei ole varaa lähteä leikkausten tielle ja taas syrjäyttää suurta joukkoa ihmisiä. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista on pidettävä huolta.

Koronakriisin aikana on puhuttu kansallisesta yhtenäisyydestä, ja sitä on myös nähty. Myös akuutin kriisin jälkeen tätä yhtenäisyyttä tarvitaan, kaikista huolenpitoa.