Ensin tukitoimia, sitten elvytystä

Vesa Vihreälän johtaman talousmiesten ryhmän tekemän raportin myötä on herännyt keskustelu talouspoliiitikasta yleensä ja elvytyksestä erityisesti.

Toisaalta tähän vaikuttaa myös se, että hallitus on antamassa neljännen lisätalousarvionsa touko-kesäkuun vaihteessa. Siinä on tarkoitus olla mittavia tukitoimia akuuttiin koronakriisin, mutta mahdollisesti linjataan myös jo elvytyksestä.

Nyt tarvitaan kuitenkin akuutisti toimia, joilla pidetään taloutta pystyssä. Laajemman elvytyksen vuoro on sen jälkeen, kun pahin kriisi on ohitettu ja talous aukeaa.

Sitä ennen pitää huolehtia taloudesta, ihmisten toimeentulosta ja yritysten toimintakyvystä.

Seuraavassa lisätalousarviossa pitäisi olla vähintään miljardi euroa kuntien tukemiseen. Lisäksi suurten kaupunkien joukkoliikenne tarvitsee tukea, kun lipputulot ovat romahtaneet.

Pahiten kriisistä kärsineiden palvelu- ja kulttuurialojen vahvistamiseksi tulisi lanseerata elvytysseteli, joka tukisi myös pieni- ja keskituloisten mahdollisuutta käyttää palveluja. Samalla se olisi hyvin tarkkarajainen yritystuki.

Kaikkein pienituloisimpia ei pidä unohtaa koronakriisissä. Siksi toimeentulotukeen pitäisi tehdä määräaikainen korotus kompensoimaan kulujen lisääntymistä.

Kun on aika päättää koronakriisin elvytystoimista, tehokkainta elvytystä ovat julkiset hankkeet ja toisaalta kulutuskysynnän lisääminen erityisesti pieni- ja keskituloisille.

Sen sijaan veroelvytys olisi huomattavasti tehottomampaa, ja siten myös kallista. Jos jotain kuitenkin päätetään tehdä myös verojen puolella, olisi väliaikainen arvonlisäveron alennus ehkä toimivin ratkaisu.

Seuraavan lisätalousarvion kokoluokkaan vaikuttaa siis se, sisältääkö se vain akuutteja tukitoimia vai myös vuodelle 2021 suunnattavia elvytystoimia. Vihriälän raportissa on hahmoteltu 5–10 miljardin elvytystarvetta, joka on suuruusluokaltaan oikeansuuntainen.

Kun lopulta käännämme katseemme kohti elvytystä, tulevat investoinnit koulutukseen, rakentamiseen ja ekologiseen kestävyyteen ensimmäisinä.

Panostamme tulevaisuuteen, kun investoimme varhaiskasvatukseen, oppivelvollisuuden pidentämiseen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Investointeja tulisi kohdistaa myös ratahankkeiden vauhdittamiseen ja korjausvelan poistamiseen koko maassa. Aratuotantoa lisättäisiin tukisummia kasvattamalla, ei rajoitusaikoja lyhentämällä.

Tarvitsemme myös vihreitä tulevaisuusinvestointeja. Pandemia ei ole syy unohtaa vihreää elvytystä ja ilmastotoimia.