Kestävää työtä Suomeen ja Eurooppaan

EU:n budjettia pitää pienentää, Suomen saannin budjetista tulee kasvaa ja rahoituskehykseen on mahdutettava myös uusia asioita, kuten eurooppalaisen sotateollisuuden tukeminen. Samaan aikaan yksi EU:n suurimmista nettomaksajista, Iso-Britannia, jätti EU:n.

Tällaiseen paradoksiin tiivistyi ne odotukset, joita Suomessa asetettiin EU:n rahoituskehykselle. Ja kun tällaiset mahdottomat odotukset eivät toteutuneet, moni oli pettynyt lopputulokseen. Tai oikeastaan kaikki.

Vasemmistoliittokin olisi halunnut toisenlaisen rahoituskehyksen. EU panostaa koulutukseen enemmän kuin aikaisemmin, kuitenkin vähemmän kuin parlamentti esitti. EU panostaa ihan uudella tasolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta odotimme vielä enemmän.

Nyt ensimmäistä kertaa EU:n budjetista aletaan tukea suoraan sotateollisuutta. Tähän EU:n militarisoinnin tielle ei olisi pitänyt alun perin rauhanyhteisöksi perustetun unionin lähteä.

*

Rahoituskehys oli ainakin joltain osin pettymys, mutta samalla se on myös hyvin odotetunlainen. Suomi on edelleen ns. EU:n nettomaksaja. Jotkut tätä kovaan ääneen kauhistelevat. Mutta oliko se kovin yllättävää? Suomi on ollut nettomaksaja 22 vuotta 25 jäsenvuodesta.

Jos haluaa, että Suomi ei olisi nettomaksaja, on siihen karkeasti kaksi vaihtoehtoa. Joko romahduttaa Suomen talous suhteessa muihin EU-maihin tai erota EU:sta.

Myös sitä on kritisoitu, ettei Suomi saa jäsenmaksupalautuksia. Ei saa, koska niitä ei ole koskaan haettu. Suomi on laskenut saavansa paremman tuloksen ns. kirjekuorilla.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat halunneet oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen EU-rahoituksen ehtoihin, paitsi yksi. Perussuomalaiset ovat halunneet jatkaa EU-rahojen holtitonta jakamista Unkarin pääministeri Viktor Orbanin korruptoituneeseen järjestelmään ilman rajoituksia.

Nyt EU:n rahoituskehykseen tuli oikeusvaltiokriteerit, mutta vasta aika näyttää kuinka vahva keino puolustaa riippumatonta oikeuslaitosta, sananvapautta ja ihmisoikeuksia kryptisestä kirjauksesta tuli. Vasemmistoliitto olisi toivonut vielä konkreettisempaa päätöstä.

*

Koska EU:n rahoituskehys oli lopulta varsin yllätyksetön ja odotetunlainen, ovat poliittiset intohimot keskittyneet EU:n elpymisvälineeseen.

Koko Eurooppa on suurimmassa kriisissään toisen maailman sodan jälkeen. Koronakriisin myötä Euroopan talous on romahtanut, miljoonat ihmiset ovat menettäneet työnsä. Tähän ihmisten hätään pyritään vastaamaan taloutta elvyttämällä.

Elpymisvälinettä kohtaan osoitettu kritiikki Suomessa on ollut vähän kuin pyörittäisi vanhaa levyä väärällä, hitaammalla nopeudella. En tiedä onko se tietämättömyyttä, laiskuutta vai silkkaa opportunismia, kun elpymisvälinettä on kritisoitu samoilla iskulauseilla kuin finanssikriisissä pankkitukia.

Elpymisväline on suoraa elvytystä, jolla pyritään luomaan työttömille työtä. Se ei sisällä vaadetta leikkauspolitiikasta. Se on piristysruiske reaalitalouteen, sillä ei tueta pankkeja tai sijoittajia. Kun aikaisemmin on kierrätetty rahaa pankkien kautta ja näin luotu rahaa tyhjästä sijoittajien taskuun, nyt elpymisvälineen tarkoitus on tukea suoraan jäsenvaltioiden investointeja.

Elpymisvälineestä Suomi saa parin vuoden aikana 3,2 miljardia euroa. Sillä voidaan tehdä investointeja, joilla luodaan reilusti työtä samalla, kun siirrytään kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. Elpymisrahastoa voi käyttää esimerkiksi turpeesta luopumisen tukemiseen ja liikenteen vähähiilisyyteen.

*

Vaikka Suomen talous on selvinnyt koronan ensimmäisestä aallosta paremmin kuin muu Eurooppa, voi syksystä tulla vaikea. Euroopan talouden romahdus näkyy viiveellä vientiteollisuuden tilauksissa.

Omilla toimilla olemme pystyneet pitämään yllä kotimaan taloutta, mutta viennin tilanteeseen lyhyellä tähtäimellä hallituksen ja eduskunnan toimilla pystytään vaikuttamaan huomattavasti vähemmän.

Olemme kuulleet viimeisen parin viikon aikana huolestuttavia uutisia vientiteollisuuden työpaikoista. Kun tiedämme Suomen viennistä suuntautuvan EU-maihin yli 60 prosenttia, luulisi jokaisen ymmärtävän miten oleellista Suomen taloudelle ja työllisyydelle on Euroopan elpyminen.

Elpymisvälineen hyödyttää Suomen teollisuutta ja työllisyyttä. Sen kaatamisesta haaveilu on vastuutonta.

Se on sitten tietenkin eri asia, jos jotkut poliittiset voimat pitävät öhöttämistä tärkeämpänä kuin suomalaisten duunarien työpaikkoja.

____________________________________________________________________________________________________________________________

Kyseessä on vasemmistoliiton ryhmäpuhe pääministerin ilmoitukseen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta eduskunnan täysistunnossa 9.9.2020.