Kriittisiä kysymyksiä EU:n elpymisrahastosta

Suomen talouden kannalta ei ole yhdentekevää elpyvätkö EU-maiden taloudet koronakriisin jälkeen. Nimittäin muiden EU-maiden talous vaikuttaa suoraan myös Suomen talouteen, halusimme tai emme.

Suomen viennistä yli puolet suuntautuu EU-maihin, joten EU:n talouden elpyminen on aivan keskeistä myös Suomen työllisyydelle.

Komissio on esittänyt peräti 750 miljardin euron elvytyspakettia koronakriisistä selviytymiseen. Esitykseen liittyy paljon erittäin kriittisiä kysymyksiä. Se ei ole todellakaan läpihuutojuttu Suomessa eikä muissakaan EU-maissa.

Ensimmäisenä herää kysymys, miten huolehditaan siitä, että paketti ohjautuu suoraan työllisyyteen ja investointeihin eikä siitä tule tosiasiallisesti tukea Saksan ja Ranskan pankeille.

Reilu kymmenen vuotta sitten finanssikriisistä tehdyt ensimmäiset paketit eivät sisältäneet sijoittajanvastuuta, eikä niillä tuettu kriisimaiden kansaa vaan eurooppalaisia pankkeja.

Toinen kriittinen kysymys on, jo Suomen perustuslainkin näkökulmasta, budjettisuvereeniteetti. Paketissa ei saa olla sellaisia ehtoja, joilla Suomesta viedään mahdollisuus itsenäisen talouspolitiikkaan ja eduskunnalta budjettivalta.

Finanssikriisissä yksi suurista virheistä oli, että (pankkien) tukipakettien ehtona oli kova oikeistolainen talouspolitiikka. Rajut leikkaukset ja kansallisomaisuuden pakkomyynti vain pahensivat kriisimaiden tilannetta sekä ajoivat ihmisiä yhä syvempään ahdinkoon.

Komission ehdotuksen myötä taloushaukat ovat jo heränneet ja vaatineet ehtona jälleen kuripolitiikkaa.

Komission ehdotusta on kritisoitu myös siitä, että se sisältää elvytyspaketin kustannuksien kattamiseen omia varoja. Esillä on muovivero ja hiilivero. Itse en kritisoi näitä, vaan päinvastoin tervehdin pikemminkin ilolla.

Hiiliveroa vasemmistoliitto on jo pitkään ajanut. Sillä voimme estää sitä, että EU:n ulkopuoliset maat pyrkivät olemaan vapaamatkustajia ilmastonmuutoksenvastaisessa työssä.

Samalla listalla olisi syytä olla myös euroopanlaajuinen transaktiovero ja lentovero. Nämä kaikki ovat sellaisia veroja, jotka ovat toivottavia ympäristön, ilmaston ja avoimen talouden kannalta sekä toisaalta tehokkaita, kun niitä säädetään rajat ylittävinä.

Komission koko pakettia ei ole edes vielä julkaistu, ja eduskunta aloittaa sen käsittelyn vasta ensi viikolla, mutta nyt jo voi veikata käsittelystä vaikeaa ja riitaisaa.

Kun nähdään lopputulos, voidaan myös arvioida onko se hyväksyttävissä.