Yritystukien jako uusiksi

Yksi 1990-luvun laman suurista epäonnistumisista oli se, että pankit pelastettiin, mutta suhteellisten terveiden yritysten annettiin mennä konkurssiin. Kymmenet ja sadat tuhannet ihmiset menettivät tämän vuoksi yrityksensä, jäivät työttömäksi ja putosivat köyhyyteen.

Koronakriisin aikana on pyritty siihen, että tämä virhe ei toistuisi. Irtisanottavien tai lomautettavien työttömyysturvan omavastuuaika on poistunut, yrittäjät pääsevät työttömyysturvan piiriin ja yrityksiä tuetaan selviämään pahimman yli.

Yritystukien tarkoitus oli auttaa pahimman yli, estää konkursseja ja pelastaa työpaikkoja. Nyt kun katsoo selvityksiä mihin tukia on osoitettu, vaikuttaa siltä, ettei kyllä olla erityisen hyvin onnistuttu kohdentamaan yritystukia kaikkein eniten tarvitseville.

Tukia on jaettu Bisnes Finlandin kautta yritystoiminnan kehittämiseen. Suurimpia kärsijöitä koronakriisistä ovat mm. ravintolat ja muut palvelualojen yritykset. Nämä eivät tarvitse kehittämisrahaa vaan suoraa tukea kassakriisin yli esim. vuokrien maksamiseen.

Näyttää siltä, että koronakriisin yritystukia on mennyt kohdennuksen vuoksi erilaisille nettifirmoille ja konsulttiyrityksille pikemminkin kuin eniten kärsineille pienille yrittäjille. Toiminnan kehittäminen ja sen tukeminen on varmasti ihan kannatettavaa, mutta tässä akuutissa kriisissä ei kaikkein kiireellisintä.

Nyt pitää laittaa nopeasti nämä koronakriisin yritystuet uusiksi niin, että ne kohdistuvat juuri pahiten kärsiville aloille ja yrityksille. Kansan oikeustajua loukkaa se, että menestyvät yritykset saavat isoja tukia samaan aikaan, kun pienet yritykset ja ihmiset kärsivät koronasta.