Helsingin uusi strategia: Ilmastotoimia ja segregaation ehkäisyä

Olemme neuvotelleet usean viikon ajan Helsingin valtuustokauden strategiasta. Pitkiä iltoja ja viikonloppuja. Olen itse ollut tietenkin myös mukana neuvotteluissa, mutta suurimman työn vasemmistoliiton puolesta on tehnyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund. Kiitos Mia!

Neuvotteluissa sovittiin merkittävästä 65 miljoonan euron tukipaketista koronasta palautumiseen. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä Helsinki ja helsinkiläiset ovat kärsineet pahasti koronakriisistä. Tukipaketilla panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvajeen paikkaamiseen sekä hoitojonojen purkamiseen.

Lisäksi tukea suunnataan kulttuuri- ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat ravintoloiden ohella niitä aloja, jotka ovat joutuneet koronan takia erityisen koville. Tämä tukipaketti tuo nyt kipeästi kaivattua helpotusta samalla kun Helsinki palaa jo kohti normaalia.

Strategiassa näkyy myös vahva segregaation vastainen painotus. Päiväkotien ja koulujen lisäksi jokaisessa kaupunginosassa ja jokaisessa lähiössä tulee olla laajasti myös muita palveluita saatavilla. Kulttuuria ja taidetta, kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja sekä nuorisotiloja on tarjottava tasapuolisesti eri puolilla Helsinkiä.

Osa meistä helsinkiläisistä on ahkeria kulttuurin ja taiteen kokijoita ja kuluttajia. Liian moni ei kuitenkaan käy minkään kulttuurin parissa. Siksi kulttuuripalveluiden kynnystä on madallettava. Haluamme tuoda kulttuurin sinne missä ihmiset ovat.

Sama periaate koskee kaikkia lähipalveluita. Laajentamalla palveluverkostoa Helsinki voi olla aidosti vartin kaupunki, jossa 15 minuutissa pääsee kotiovelta terveyskeskukseen, kouluun tai kirjastoon kävellen, pyöräillen tai julkisella liikenteellä.

Nuorten hyvinvointia parannetaan vahvistamalla harrastamisen Suomen mallia. Se tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Harrastusmahdollisuuksien lisääminen on tärkeä tapa vähentää eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä. Samalla myös nuorille suunnattuja mielenterveyspalveluita vahvistetaan ja Helsinki ottaa käyttöön terapiatakuun jo ensi vuonna.

Myös lähiliikuntapaikkoihin tullaan nyt panostamaan. Niiden merkitys on korostunut erityisesti koronakriisin aikana. Strategia mahdollistaa kaupungin investointitason nostamisen, mikä näkyy konkreettisesti parempina palveluina ja viihtyisämpänä ympäristönä. Lisäksi Helsinki vauhdittaa muun muassa baanaverkon ja pikaraitioteiden rakentumista.

Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa puolustetaan jatkossa entistä vahvemmin. Helsinki aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan vuoteen 2030. Asetamme nyt ensimmäistä kertaa kaupungille myös hiilinollatavoitteen. Viimeistään vuoteen 2040 mennessä kaupungin päästöt ovat nolla. Tämä on merkittävä harppaus eteenpäin kaupungin ilmastotyössä.

Korona on uudella tavalla herättänyt helsinkiläiset arvostamaan lähiluontoaan. Olen erittäin iloinen siitä, että strategiassa nyt selkeästi linjataan, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei rakenneta. Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön ja Stansvikin kaava uudelleenarvioidaan, jotta sen metsät ja kalliot voidaan suojella. Keskuspuistoon ei enää rakenneta.

Tästä on hyvä jatkaa työtä avoimen ja kaikille hyvän Helsingin puolesta.