Lapset ja nuoret kaipaavat harrastuksia – myös korona-aikana
Suomen koronatilanne on tällä hetkellä Euroopan parhaita. Se ei kuitenkaan ole automaatio tai itsestäänselvyys. Olemme valitettavasti nähneet, että tilanne voi pahentua nopeastikin.
Erityisen huolestuttavia ovat tällä hetkellä viruksen mutaatiot, jotka näyttävät leviävän huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin aikaisempi versio. Suomen pitää tehdä kaikkensa, jotta mutaatiot eivät pääsisi leviämään Suomessa, ja toisaalta etukäteen valmistautua siihen, miten toimitaan jos ne alkavat levitä.
Koska koronakriisi ei ole vielä ohi, tarvitsemme mahdollisesti myös uusia rajoituksia. Esimerkiksi Suomeen suuntautuvaa matkustusta pitää voida rajoittaa. Samoin eduskunnassa tälläkin viikolla käsittelyssä oleva tartuntatautilain uudistus antaa uusia mahdollisuuksia, kun se saadaan hyväksyttyä todennäköisesti ensi kuun puolivälissä.
Samaan aikaan kun varaudumme ja olemme valmiita tarvittaessa uusiin toimiin, pitää myös nykyisten toimien vaikutuksia terveyteen arvioida. Rajoitustoimet ovat koko ajan tasapainottelua erilaisten haittavaikutusten välillä. Yhtä aikaa pitää torjua koronan aiheuttamaa suurta uhkaa, mutta samalla miettiä, ettei mahdolliset rajoitustoimet aiheita vielä suurempaa ongelmaa tulevaisuudessa.
Palaan asiaan, josta kirjoitin jo viime viikolla sosiaalisessa mediassa: lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä koulunkäyntiin. Lasten harrastukset ovat olleet nyt tauolla monilla alueilla joulukuun alusta, jo puolitoista kuukautta.
Kun keskustelee valmentajien, opettajien, ohjaajien ja vanhempien kanssa, alkaa tämä näkyä. Lasten motivaatio harrastamiseen laskee, tulee drop out -ilmiötä. Jos lapsi kerran putoaa pois harrastuksesta, on paluun kynnys aina korkea. Siksi nyt käynnissä oleva harrastuskatko voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Sama koskee toista astetta, joka on etäopetuksessa. Lyhyellä tähtäimellä tämä vaikuttaa erityisesti abiturientteihin. Kirjoituksille on annettu liian suuri painoarvo tulevan opiskelupaikan saannissa ja nyt eri puolella Suomea abit ovat myös eriarvoisessa asemassa sen mukaan missä on lähi- ja missä etäopetusta. Erityisesti vähän heikommin pärjänneet kärsivät tilanteesta.
Myöskin ammatillisella toisella asteella etäopetus on hankalaa. Kun välillä muutenkin on vaikea motivoida opiskelijoita, etäopetuksen antaminen erityisesti ammatillisella puolella on todella haastavaa.
Meille aikuisille useimmiten kuukausi tai kaksi on varsin lyhyt aika, mutta lapsille ja nuorille se on ikuisuus. Nyt kun pohditaan rajoitustoimia, tehdään mieluummin lisää meitä aikuisia koskettavia rajoitustoimia ja höllennetään niitä lasten ja nuorten osalta. Pyritään rakentamaan turvallinen tapa käydä koulua ja harrastaa omissa rajatuissa ryhmissä. Tätä toivoisin nyt vakavasti harkittavan samaan aikaan, kun perustellusti tarvitaan mahdollisesti myös uusia rajoitustoimia.
Kommentteja (0)