Olympiakomitean toimintatavat eivät herätä luottamusta

Olympiakomitea on halunnut ottaa itselleen yhä laajemman roolin suomalaisessa urheilussa.

Olympiakomitea ei enää vastaa vain olympiaurheilusta ja toimi matkatoimistona, vaan huippu-urheilun lisäksi se on ottanut roolin myös laajasti liikunnassa. Lapsista ja nuorista aina eläkeläisiin asti.

Tämä rooli velvoittaa Olympiakomiteaa toimimaan erityisen tarkasti urheilun etiikkaan ja moraaliin liittyvissä kysymyksissä. Urheilun integriteetti on puhututtanut erittäin paljon viime vuosina, syystä. Olympiakomitean pitäisi erityisesti edustaa hyvää hallintoa ja avoimuutta.

Vaikka urheiluliike toimii autonomisesti ja ei ole valtion määräysvallassa, on opetus- ja kulttuuriministeriöllä iso rooli Olympiakomitean suuntaan. Olympiakomitean rahoituksesta taitaa tulla yli 80 prosenttia valtionavuista.

Siksi olenkin seurannut hämmentyneenä viikonloppuna Olympiakomitean ympärillä pyörinyttä skandaalia.

Näyttää siltä, että Olympiakomitean toiminta ei ole ollut läpinäkyvää eikä hyvän hallinnon mukaista. Asioita on salailtu ja päätöksiä on tehty pienessä piirissä.

Huippu-urheiluyksikön johtajan varoituksesta ei ilmeisesti ole kerrottu edes hallitukselle ja tämän jälkeen johtajan valinnasta ovat päättäneet kahdestaan puheenjohtaja ja pääsihteeri.

Huippu-urheiluyksikön johtaja käyttää merkittävää urheiluvaltaa, joten tällaisten vallankäyttäjien valintojen pitää olla läpinäkyviä prosesseja.

Jos Olympiakomitea haluaa palauttaa uskottavuuttaan, tilaa se ulkopuolisen ja avoimen arvion hallinnostaan. Ja jos Olympiakomitea ei sitä oma-aloitteisesti tee, pitää opetus- ja kulttuuriministeriön vaatia tätä järjestön keskeisenä rahoittajana.



Kuva: Lassi Kaaria