Myllypuron luisteluhallista keskusteltava faktojen pohjalta

Myllypuron Matokallioon kaavailtu luisteluhalli on herättänyt jonkun verran julkista keskustelua.

Kultuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti äänin 7-6, että Matokallion tonttivarausta ei tule jatkaa vaan etsiä hallille toinen paikka, esimerkiksi Vuosaaren liikuntapuistosta. Lopullisen päätöksen vuodenvaihteessa jo rauenneen suunnitteluvarauksen jatkosta tekee kaupunginhallitus.

Jotta halli voitaisiin rakentaa, pitää kolmen asian olla kunnossa: hallille pitää olla liikuntapoliittinen peruste, hallin talouden pitää olla kunnossa ja hallille osoitetun paikan pitää olla sopiva.

Näistä ensimmäinen kriteeri eli liikuntapoliittinen peruste täyttyy, sen ymmärtääkseni kaikki poliittiset puolueet ovat kuitanneet. Suomessa ei ole yhtään pikaluistelulle sopivaa hallia.

Olen itse kymmenen vuotta sitten urheiluministerinä ollut nostamassa luisteluhallia valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden listalle, riippumatta mihin kaupunkiin se tulee. Silloin esillä olivat Helsinki, Oulu ja Seinäjoki. Valtakunnalliset lajiliitot ovat nyt päätyneet hakemaan paikkaa Helsingistä.

***

Toinen kriteeri on hankkeen taloudellinen kannattavuus. Tätä Helsingin kaupunki on pyrkinyt vastuullisesti selvittämään. Kun hanke on hakenut Helsingin kaupungilta noin kymmenen miljoonan euron lainaa, pitää vastuullisten päättäjien ja viranhaltijoiden arvioida hankkeen taloudellinen kestävyys.

Viime vuoden tammikuussa hanke haki kaupungilta lainaa arvioiden hallin rakennuskustannusten olevan noin 25 miljoonaa euroa. Kysymys on suurista vastuista kaupungille. Jos talousyhtälö ei toimi, halli kaatuisi lainoittajan eli kaupungin syliin. Siksi tilasimme ulkopuolisen ja puolueettoman arvion investoinnista ja käyttötaloudesta.

Tämän ulkopuolisen arvion mukaan rakentaminen maksaisi noin 34 miljoonaa euroa eli kustannukset olisivat yli kolmanneksen hankkeen omaa arviota suuremmat. Tämä tarkoittaisi sitä, että hallin käyttötalous ei ole kestävällä pohjalla.

Tämän arvion saatuaan kaupunki on edellyttänyt hallihankkeelta juridisesti sitovaa tarjousta rakentajalta hinnasta, jossa mahdolliset ylitykset kattaa rakentaja.

Hanke onkin saanut lautakunnalle antamansa tiedon mukaan ensin syyskuussa 30,6 miljoonan euron ja joulukuussa 29 miljoonan euron avaimet käteen tarjoukset. Molemmat ovat hankkeen itsensäkin mukaan liian korkeita, jotta hallin talous olisi kestävällä pohjalla.

Julkisuudessa on kritisoitu sitä, että luotan enemmän ulkopuoliseen arvioon kuin hankkeen mahdollisen rakentajan arvioon.

Kritiikki on hiukan kummallista ainakin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin en ole ottanut kantaa, mikä on oikea arvio, olen tuonut vain esiin faktat. Luvut, joita olemme saaneet eri toimijoilta.

Ja toiseksi ulkopuolisen arvion tilaaminen nimenomaan johti siihen, että myös hanke joutui tarkastamaan laskelmansa ja totesivat itsekin investoinnin olevan kalliimpi ja ettei tällä hetkellä rahoituspohja kestä.

Jos emme olisi vastuullisesti pyytäneet ulkopuolista arviota kustannuksista, olisimme myöntäneet lainan ja myöhemmin olisimme todenneet, ettei talousyhtälö kestänyt.

Tämän lisäksi on hyvä huomata, että hallin käyttötalous on erittäin tiukoilla myös siinä tapauksessa, että investointi maksaisi 25 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden menot on arvioitu varsin realistisesti, mutta tulot on arvioitu optimistisesti. Se on mahdollinen yhtälö, mutta tiukka. Tämä tietenkään ei ole yllätys, koska jäähallien pyörittäminen ei ole Suomessa bisnes vaan yleensä menoerä.

***

Kun liikuntapoliittinen peruste on olemassa ja jos talousyhtälö on kestävällä pohjalla, on vielä kysymys sijainnista.

Nyt kaavailtu Myllypuron Matokallio on siitä hyvä sijainti, että siellä on valmis kaava vuodelta 2006. Tämän kaavan hyväksymisen jälkeen reilussa 15 vuodessa kuitenkin moni asia on muuttunut.

Matokallion ympärille on noussut lisää asuntoja ja muita rakennuksia. Metsän ja luonnon määrä alueella on vähentynyt samaan aikaan kun lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden merkitys on kasvanut ihmisten keskuudessa. Tällaista kaavaa tuskin tuotaisiin enää edes valtuuston hyväksyttäväksi tänä päivänä.

Kaava ei tarkoita lupausta kenellekään, että paikkaan rakennetaan. Kaava ainoastaan mahdollistaa rakentamisen.

Hankkeella on ollut suunnitteluvaraus tontille, joka raukesi vuoden vaihteessa. Myöskään suunnitteluvaraus ei ole lupaus rakentaa. Se on ainoastaan lupaus, ettei tonttia anneta kenellekään muulle varauksen aikana.

Luisteluliiton Janne Hänninen on julkisuudessa sanonut, että kaupunki on viestittänyt, että toista paikkaa hallille ei ole. Tämä pitää faktisesti paikkaansa. Yhtään valmiiksi kaavoitettua tonttia ei näin valtavalle liikuntahallille ole.

Toisaalta se ei tarkoita sitä, etteikö sellaista tonttia voisi kaavoittaa. Koska Matokallion tontti on vähintäänkin kiistanalainen, olen esittänyt jo vuosi sitten, että tutkittaisiin mahdollisuutta sijoittaa halli Vuosaareen. Tämä vaihtoehto oli myös esillä pari vuotta sitten, kun suunnitteluvarauksesta silloin äänestettiin.

Vuosaaren liikuntapuistossa on valmiiksi liikuntahallille kaavoitettu tontti. Tontti olisi riittävän suuri pikaluisteluhallin vaatimalle kerrosalalle, mutta matalalle ja laajalle hallille pinta-ala ei ole aivan riittävä. Vaatisi suhteellisen pienen kaavamuutoksen, että tonttia suurennettaisiin niin, että halli mahtuisi siihen.

Kaupunki ei lähde selvittämään kuitenkaan tontin soveltuvuutta hallille ja kaavan muuttamista, jos hanke ei itse sitä pyydä. Tämän vuoden aikana, joka on kulunut hankkeen lainahakemuksensa jättämisestä, olisi päästy jo aika pitkälle selvityksessä.

***

Pikaluisteluhallin hanke on perustellut Myllypurosta kiinni pitämistä jo tehdyn suunnittelun ja paremman sijainnin lisäksi sillä, että uuden tontin saaminen vie vuosia. Luisteluliiton Janne Hänninen on arvioinut hallin rakentamisen alkavan 2024 Myllypuroon.

Arviota voi pitää vähintään optimistisena. Ensinäkin hankkeen rahoitus ei ole kunnossa. Hallin kustannuksia pitää karsia tai rakentamisen hinnan pitää laskea roimasti, jotta talous olisi kestävällä pohjalla. Vasta sitten voi hakea kaupungilta lainaa.

Tämän jälkeen pitää hakea rakennuslupaa. Rakennuslupaprosessi itsessään kestää nopeimmillaankin kuukausia. (Herttoniemen jäähallin rakennuslupaan taisi mennä toista vuotta.)

Lisäksi rakennusluvasta voi valittaa. Jos Matokallioon tulevan hallin rakennusluvasta valitetaan, voi sen käsittely kestää pitkään. (Kaarelaan jäähallin rakennuslupien valituksien käsittelyssä meni ymmärtääkseni lähemmäs kaksi vuotta.)

Tämä tarkoittaa sitä, että hanke ei ole ihan heti käynnistymässä. Siksi nyt olisi hyvä aika arvioida Vuosaari. Se olisi todennäköisesti poliittisesti yksimielinen ja samalla voisi suunnitella taloudellisesti kestävän hallin.

Minusta tähän kannattaisi käyttää tämä väliaika, joka tässä on kuitenkin käynnissä. Siksi esitin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, ettei jo rauenneelle suunnitteluvaraukselle anneta jatkoa vaan ohjataan tutkimaan Vuosaaren vaihtoehtoa.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, suunnitteluvaraus on vain lupaus siitä, ettei tonttia anneta varauksen aikana muulle. Se on joka tapauksessa selvää. Matokallioon ei rakenneta ainakaan mitään muuta kuin pikaluisteluhalli. Eli Vuosaaren tutkiminen ei vie mihinkään Matokallion tonttia. Mutta se voisi avata tien hankkeen etenemiselle.